Sananlaskujen 31
1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Kong Lemuels ord, den lærdom som hans mor innprentet ham:
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Hvad skal jeg si til dig, min sønn, du mitt livs sønn, du mine løfters sønn?
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Gi ikke kvinner din kraft, og gå ikke på veier som fører til ødeleggelse for konger!
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
Det sømmer sig ikke for konger, Lemuel, det sømmer sig ikke for konger å drikke vin, heller ikke for fyrster å drikke sterk drikk,
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
forat de ikke skal drikke og glemme hvad der er lov, og forvende retten for alle arminger.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Gi sterk drikk til den som er sin undergang nær, og vin til den som er bedrøvet i sjelen!
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
La ham få drikke, så han glemmer sin fattigdom og ikke mere kommer sin møie i hu!
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Oplat din munn for den stumme, for alle deres sak som er nær ved å forgå!
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Oplat din munn, døm rettferdig og hjelp armingen og den fattige til hans rett!
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
En god hustru - hvem finner henne? Langt mere enn perler er hun verd.
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Hennes manns hjerte liter på henne, og på vinning skorter det ikke.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Hun gjør ham godt og intet ondt alle sitt livs dager.
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Hun sørger for ull og lin, og hennes hender arbeider med lyst.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Hun er som en kjøbmanns skib; hun henter sitt brød langveisfra.
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Hun står op mens det ennu er natt, og gir sine husfolk brød og sine piker deres arbeid for dagen.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Hun tenker på en mark og får den; for det hun tjener med sine hender, planter hun en vingård.
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Hun omgjorder sine lender med kraft og gjør sine armer sterke.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Hun merker at det går godt med hennes arbeid; hennes lampe slukkes ikke om natten.
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Hun legger sine hender på rokken, og hennes fingrer tar fatt på tenen.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Hun åpner sin hånd for den trengende og rekker ut sine hender til den fattige.
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Hun frykter ikke sneen for sitt hus; for hele hennes hus er klædd i skarlagenfarvet ull.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Hun gjør sig tepper; fint lin og purpur er hennes klædning.
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Hennes mann er kjent i byens porter, der han sitter sammen med landets eldste.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Hun gjør skjorter og selger dem, og belter leverer hun til kjøbmannen.
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Kraft og verdighet er hennes klædebon, og hun ler av den kommende tid.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Hun oplater sin munn med visdom, og kjærlig formaning er på hennes tunge.
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Hun holder øie med hvorledes det går til i hennes hus, og dovenskaps brød eter hun ikke.
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Hennes sønner står op og priser henne lykkelig; hennes mann står op og roser henne:
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
Det finnes mange dyktige kvinner, men du overgår dem alle.
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Ynde sviker, og skjønnhet forgår; en kvinne som frykter Herren, hun skal prises.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Gi henne av hennes arbeids frukt, og hennes gjerninger skal prise henne i byens porter.
