Sananlaskujen 31
1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Paroles de Lamuel roi. Vision par laquelle l’a instruit sa mère.
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Que te dirai-je, mon bien aimé, que te dirai-je, bien aimé de mon sein, que te dirai-je, bien-aimé de mes vœux?
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Ne donne pas aux femmes ton bien, et tes richesses pour perdre des rois.
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
Non aux rois, ô Lamuel, non aux rois, ne donne pas de vin, parce qu’il n’est nul secret où règne l’ivresse:
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
Et de peur qu’ils ne boivent et qu’ils n’oublient les jugements, et qu’ils ne changent la cause des fils du pauvre.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Donnez de la cervoise à ceux qui sont affligés, et du vin à ceux qui ont le cœur dans l’amertume;
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
Qu’ils boivent et qu’ils oublient leur détresse, et que de leur douleur ils ne se souviennent plus.
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Ouvre ta bouche pour le muet, et pour les causes de tous les fils qui passent;
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Ouvre ta bouche, décrète ce qui est juste, et juge l’homme qui est sans ressources, et le pauvre.
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Une femme forte, qui la trouvera? au-dessus de ce qui vient de loin et des derniers confins du monde est son prix.
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Le cœur de son mari se confie en elle; et il ne manquera pas de dépouilles.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Elle lui rendra le bien et non le mal, tous les jours de sa vie.
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Elle a cherché la laine et le lin, et elle a travaillé par le conseil de ses mains.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Elle est devenue comme le vaisseau d’un marchand, portant de loin son pain.
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Et de nuit elle s’est levée, et elle a donné de la nourriture aux personnes de sa maison, et des vivres à ses servantes.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Elle a considéré un champ et l’a acheté: du fruit de ses mains, elle a planté une vigne.
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Elle a ceint de force ses reins, et elle a affermi son bras.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Elle a goûté et elle a vu que son commerce est bon: pendant la nuit, sa lampe ne s’éteindra pas.
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Elle a mis sa main à des choses fortes; et ses doigts ont pris le fuseau.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Elle a ouvert sa main à l’homme sans ressources, et ses paumes, elles les a détendues vers le pauvre.
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Elle ne craindra pas pour sa maison le froid de la neige, car toutes les personnes de sa maison ont un double vêtement.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Elle s’est fait une couverture: le fin lin et la pourpre forment son vêtement.
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Illustre sera son mari aux portes de la ville, quand il siégera avec les sénateurs de la terre.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Elle a fait un fin tissu, et elle l’a vendu; et elle a livré une ceinture au Chananéen.
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
La force et la beauté sont son vêtement, et elle rira au jour dernier.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Elle a ouvert sa bouche à la sagesse, et la loi de la clémence est sur sa langue.
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Elle a considéré les sentiers de sa maison, et elle n’a pas mangé de pain dans l’oisiveté.
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Ses fils se sont levés et l’ont proclamée très heureuse; son mari s’est levé, et l’a louée.
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
Beaucoup de filles ont amassé des richesses: mais toi, tu les as toutes surpassées.
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Trompeuse est la grâce, et vaine est la beauté: la femme qui craint le Seigneur est celle qui sera louée.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Donnez-lui le fruit de ses mains, et que ses œuvres la louent aux portes de la ville.
