Sananlaskujen 31
1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Wenken voor Lemoeël, den koning van Massa, die zijn moeder hem gaf.
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Mijn zoon, wat zal ik u zeggen; Wat, kind van mijn schoot; Wat, kind van mijn geloften!
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Verkwist uw geld niet aan vrouwen, Schenk uw hart niet aan haar, die koningen verderven;
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
Dat past geen koningen, Lemoeël! Het past geen koningen, wijn te drinken; Vorsten mogen niet verzot zijn op drank.
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
Anders vergeten zij al drinkend de wet, En verdraaien het recht van alle verdrukten.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Geef de drank maar aan hen, die ontredderd zijn, Schenk wijn aan bedroefden:
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
Al drinkend vergeten ze hun armoe, En denken niet meer aan hun zorgen.
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Kom op voor hen, die niets weten te zeggen, Voor het recht van allen, die verkwijnen;
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Open uw mond, geef een billijk vonnis, Verschaf recht aan armen en tobbers.
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Een flinke vrouw! Men vindt haar niet licht; Haar waarde is hoger dan die van juwelen!
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Haar man kan vast op haar bouwen, Hem ontgaat geen winst.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Ze brengt hem voordeel, zolang hij leeft, Nimmer zal ze hem schaden;
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Ze haalt wol en linnen in huis, En verwerkt die met willige handen.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Als een handelsschip haalt ze van verre haar spijs,
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
En als het nog nacht is, staat ze al op, Bereidt ze het eten voor haar gezin, En wijst haar dienstboden de dagtaak aan.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Na rijp beraad koopt ze een akker, Van wat ze verdiende plant ze een wijngaard;
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Ze gordelt haar lenden met kracht, De handen steekt ze uit de mouwen.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Ze onderzoekt, of haar huishouden loopt, Zelfs in de nacht gaat haar lamp niet uit;
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Ze slaat de hand aan het spinnewiel, Haar vingers grijpen de klos.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Ze is vrijgevig voor den arme, Den behoeftige stopt ze iets toe;
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Voor haar gezin hoeft ze de kou niet te vrezen, Want heel haar gezin heeft een dubbel stel kleren.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Zelf maakt ze haar mantels, Ze gaat in lijnwaad en purper gekleed;
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Ook haar man valt op in de poorten, Waar hij zetelt met de oudsten van het land.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Ze verkoopt de eigengemaakte gewaden, En levert den handelaar gordels;
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Ze is met kracht en voornaamheid bekleed, En kent geen angst voor de komende dag.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Haar mond is vol wijsheid, Een vriendelijke wenk ligt op haar tong:
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Zo gaat ze de gangen na van haar gezin, Niet in ledigheid eet ze haar brood!
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Haar zonen staan op, en prijzen haar gelukkig, Haar man ook geeft haar deze lof:
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
"Menige vrouw weert zich dapper, Maar gij hebt ze allen overtroffen!"
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Bedriegelijk is de bevalligheid, en broos is de schoonheid; Maar een vrouw, die Jahweh vreest, blijft geëerd.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Laat haar genieten van wat haar handen wrochtten, In de poorten zullen haar daden haar prijzen!
