Sananlaskujen 31
1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Kong Lemuel af Massas Ord; som hans Moder tugtede ham med.
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Hvad, Lemuel, min Søn, min førstefødte, hvad skal jeg sige dig, hvad, mit Moderlivs Søn, hvad, mine Løfters Søn?
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Giv ikke din Kraft til Kvinder, din Kærlighed til dem, der ødelægger Konger.
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
Det klæder ej Konger, Lemuel, det klæder ej Konger at drikke Vin eller Fyrster at kræve stærke Drikke,
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
at de ikke skal drikke og glemme Vedtægt og bøje Retten for alle arme.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Giv den segnende stærke Drikke, og giv den mismodige Vin;
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
lad ham drikke og glemme sin Fattigdom, ej mer ihukomme sin Møje.
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Luk Munden op for den stumme, for alle lidendes Sag;
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
luk Munden op og døm retfærdigt, skaf den arme og fattige Ret!
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Hvo finder en duelig Hustru? Hendes Værd står langt over Perlers.
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Hendes Husbonds Hjerte stoler på hende, på Vinding skorter det ikke.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Hun gør ham godt og intet ondt alle sine Levedage.
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Hun sørger for Uld og Hør, hun bruger sine Hænder med Lyst.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Hun er som en Købmands Skibe, sin Føde henter hun langvejs fra.
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Endnu før Dag står hun op og giver Huset Mad, sine Piger deres tilmålte Del.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Hun tænker på en Mark og får den, hun planter en Vingård, for hvad hun har tjent.
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Hun bælter sin Hofte med Kraft, lægger Styrke i sine Arme.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Hun skønner, hendes Husholdning lykkes, hendes Lampe går ikke ud om Natten.
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Hun rækker sine Hænder mod Rokken, Fingrene tager om Tenen.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Hun rækker sin Hånd til den arme, rækker Armene ud til den fattige.
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Af Sne har hun intet at frygte for sit Hus, thi hele hendes Hus er klædt i Skarlagen.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Tæpper laver hun sig, hun er klædt i Byssus og Purpur.
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Hendes Husbond er kendt i Portene, når han sidder blandt Landets Ældste.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Hun væver Linned til Salg og sælger Bælter til Kræmmeren.
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Klædt i Styrke og Hæder går hun Morgendagen i Møde med Smil.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Hun åbner Munden med Visdom, med mild Vejledning på Tungen.
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Hun våger over Husets Gænge og spiser ej Ladheds Brød.
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Hendes Sønner står frem og giver hende Pris, hendes Husbond synger hendes Lov:
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
"Mange duelige Kvinder findes, men du står over dem alle!"
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Ynde er Svig og Skønhed Skin; en Kvinde, som frygter HERREN, skal roses.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Lad hende få sine Hænders Frugt, hendes Gerninger synger hendes Lov i Portene.
