< Sananlaskujen 31 >

1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Riječ Lemuela, kralja Mase, kojima ga je učila majka njegova.
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Ne, sine moj! Ne, sine srca mog! Ne, sine zavjeta mojih!
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Ne daj snage svoje ženama ni putova svojih zatiračima kraljeva.
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
Nije za kraljeve, Lemuele, ne pristaje kraljevima vino piti, ni glavarima piće opojno,
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
da u piću ne zaborave zakona i prevrnu pravo nevoljnicima.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Dajte žestoko piće onomu koji će propasti i vino čovjeku komu je gorčina u duši:
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
on će piti i zaboraviti svoju bijedu i neće se više sjećati svoje nevolje.
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Otvaraj usta svoja za nijemoga i za pravo sviju nesretnika što propadaju.
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Otvaraj usta svoja, sudi pravedno i pribavi pravo siromahu i nevoljniku.
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Tko će naći ženu vrsnu? Više vrijedi ona nego biserje.
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Muževljevo se srce uzda u nju i blagom neće oskudijevati.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Ona mu čini dobro, a ne zlo, u sve dane vijeka svojeg.
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Pribavlja vunu i lan i vješto radi rukama marnim.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Ona je kao lađa trgovačka: izdaleka donosi kruh svoj.
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Još za noći ona ustaje, hrani svoje ukućane i određuje posao sluškinjama svojim.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Opazi li polje, kupi ga; plodom svojih ruku sadi vinograd.
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Opasuje snagom bedra svoja i živo miče rukama.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Vidi kako joj posao napreduje: noću joj se ne gasi svjetiljka.
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Rukama se maša preslice i prstima drži vreteno.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Siromahu dlan svoj otvara, ruke pruža nevoljnicima.
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Ne boji se snijega za svoje ukućane, jer sva čeljad ima po dvoje haljine.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Sama sebi šije pokrivače, odijeva se lanom i purpurom.
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Muž joj je slavan na Vratima, gdje sjedi sa starješinama zemaljskim.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Platno tka i prodaje ga i pojase daje trgovcu.
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Odjevena je snagom i dostojanstvom, pa se smije danu budućem.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Svoja usta mudro otvara i pobožan joj je nauk na jeziku.
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Na vladanje pazi ukućana i ne jede kruha besposlice.
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Sinovi njezini podižu se i sretnom je nazivaju, i muž njezin hvali je:
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
“Mnoge su žene bile vrsne, ali ti ih sve nadmašuješ.”
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Lažna je ljupkost, tašta je ljepota: žena sa strahom Gospodnjim zaslužuje hvalu.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Plod joj dajte ruku njezinih i neka je na Vratima hvale djela njezina!

< Sananlaskujen 31 >