< Sananlaskujen 30 >

1 Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn.
Verba Congregantis filii Vomentis. Visio, quam locutus est vir, cum quo est Deus, et qui Deo secum morante confortatus, ait:
2 Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä;
Stultissimus sum virorum, et sapientia hominum non est mecum.
3 enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä.
Non didici sapientiam, et non novi scientiam sanctorum.
4 Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?
Quis ascendit in caelum atque descendit? quis continuit spiritum in manibus suis? quis colligavit aquas quasi in vestimento? quis suscitavit omnes terminos terrae? quod nomen est eius, et quod nomen filii eius, si nosti?
5 Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
Omnis sermo Dei ignitus, clypeus est sperantibus in se:
6 Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.
ne addas quidquam verbis illius, et arguaris inveniarisque mendax.
7 Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:
Duo rogavi te, ne deneges mihi antequam moriar.
8 Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
Vanitatem, et verba mendacia longe fac a me. Mendicitatem, et divitias ne dederis mihi: tribue tantum victui meo necessaria:
9 etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
ne forte satiatus illiciar ad negandum, et dicam: Quis est Dominus? aut egestate compulsus furer, et periurem nomen Dei mei.
10 Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.
Ne accuses servum ad Dominum suum, ne forte maledicat tibi, et corruas.
11 Voi sukua, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiänsä;
Generatio, quae patri suo maledicit, et quae matri suae non benedicit.
12 sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastansa!
Generatio, quae sibi munda videtur, et tamen non est lota a sordibus suis.
13 Voi sukua-kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti-
Generatio, cuius excelsi sunt oculi, et palpebrae eius in alta surrectae.
14 sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmisten joukosta!
Generatio, quae pro dentibus gladios habet, et commandit molaribus suis, ut comedat inopes de terra, et pauperes ex hominibus.
15 Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä! Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: "Jo riittää":
Sanguisugae duae sunt filiae, dicentes: Affer, Affer. Tria sunt insaturabilia, et quartum, quod numquam dicit: Sufficit.
16 tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää". (Sheol h7585)
Infernus, et os vulvae, et terra, quae non satiatur aqua: ignis vero numquam dicit: Sufficit. (Sheol h7585)
17 Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.
Oculum, qui subsannat patrem, et qui despicit partum matris suae, effodiant corvi de torrentibus, et comedant eum filii aquilae.
18 Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:
Tria sunt difficilia mihi, et quartum penitus ignoro:
19 kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä.
Viam aquilae in caelo, viam colubri super petram, viam navis in medio mari, et viam viri in adolescentia.
20 Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: "En ole pahaa tehnyt".
Talis est et via mulieris adulterae, quae comedit, et tergens os suum dicit: Non sum operata malum.
21 Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää:
Per tria movetur terra, et quartum non potest sustinere:
22 orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää,
Per servum cum regnaverit: per stultum cum saturatus fuerit cibo:
23 hyljityn alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää.
per odiosam mulierem cum in matrimonio fuerit assumpta: et per ancillam cum fuerit heres dominae suae.
24 Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti:
Quattuor sunt minima terrae, et ipsa sunt sapientiora sapientibus.
25 Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta he hankkivat leipänsä kesällä;
Formicae, populus infirmus, qui praeparat in messe cibum sibi:
26 tamaanit ovat heikko kansa, mutta he laittavat majansa kallioihin;
lepusculus, plebs invalida, qui collocat in petra cubile suum:
27 heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee järjestyksessä liikkeelle;
regem locusta non habet, et egreditur universa per turmas suas:
28 sisiliskoon voi tarttua käsin, mutta kuitenkin se oleskelee kuninkaan linnoissa.
stellio manibus nititur, et moratur in aedibus regis.
29 Kolmella on komea astunta, ja neljä komeasti kulkee:
Tria sunt, quae bene gradiuntur, et quartum, quod incedit feliciter:
30 leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei vääjää ketään,
Leo fortissimus bestiarum, ad nullius pavebit occursum:
31 hevonen, solakkakylki, tai kauris, ja kuningas joukkonsa johdossa.
gallus succinctus lumbos: et aries: et rex, cui non est, qui resistat ei.
32 Jos ylpeilit-olipa se houkkamaisuutta tai harkittua-niin laske käsi suullesi.
Est qui stultus apparuit postquam elevatus est in sublime: si enim intellexisset, ori suo imposuisset manum.
33 Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.
Qui autem fortiter premit ubera ad eliciendum lac, exprimit butyrum: et qui vehementer emungit, elicit sanguinem: et qui provocat iras, producit discordias.

< Sananlaskujen 30 >