Sananlaskujen 30
1 Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn.
Jakeh chapa Agur thuseidoh ho hichea hi kiphong doh ahi. O Yahweh Pakai keima kachol in kalhasam lheh tai.
2 Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä;
Keima mihem khat hina angol-a kahi, chule mihem thil hetkhen themna bang in hetkhenna kainei tapoi.
3 enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä.
Keiman chihna thucheng kaja kha hih laijin, mithengpa kiti jong kaphongdoh kha naipoi.
4 Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?
Elohim Pathen tailou koiham vanna kal touva hung kumsuh kit? Koiham akhut tum'a huituh theija? Koiham aponsil a twi chun thei? Koiham vannoi pumpi sem? Ama chu amin ipi ham chule achapa min ipiham? Nang in vang nahet chetset ahi.
5 Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
Elohim Pathen thucheng jouse hi adihsoh keijin, Ama henga kiselte ding in lim-in apang e.
6 Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.
Elohim Pathen seidohsa thucheng belap hih hel in, achuti louva ahileh aman naphosal ding; mijou nahi lo ding ahi.
7 Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:
O Yahweh Pakai thilni kangai chae, kathi kahsen hiche thilni hi nei-it peh hihbeh in.
8 Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
Amasan jouthu kaseilouna dingin neipan pin, aninan vaichatna le haona neipe hih in; keima nehkhop bep ding in neivah jing tan.
9 etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
Ajeh chu keima hung haobeh seh leng, “Yahweh Pakai chu koiham?” tia nangma douna thu kasei lo ding; vaicha behseh kit leng kaguchat lo kit ding, Elohim, ka Pathen mintheng kasuh thang bep ding ahi.
10 Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.
Soh chu apupa kom'a heh hih beh in, ajeh chu aman nahin sapset a naje lo thei ahi.
11 Voi sukua, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiänsä;
Mi kimkhat chu apute apate gaosap ngam jong aum in, hijeh chun apite anute chan geijin phatthei achang pouve.
12 sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastansa!
Amaho mitmu jenga theng kisa jong aum uvin, hinlah athen lounauva kon in khatcha angim deh pouve.
13 Voi sukua-kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti-
Kimkhat machu amitmu uvin akichoi sang un, amit dang-chung uva chunglam ve jong aum un ahi.
14 sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmisten joukosta!
Amahon chemjam tobang ha hemtah anei jun, chule aha jouseu jong chemcha hemtah tobang ahin; leiset chunga vaichate bahgam ding angaito uvin, mihem lah'a neilalte bah gam din akigo uve.
15 Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä! Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: "Jo riittää":
Vot'in nou ni anei jin, “Neipeh ben, neipeh ben,” ati lhon e. Chule chim louhel a thil thum aum in; thil in jong, “Alhingsel tai,” atideh pon ahi.
16 tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää". (Sheol h7585)
Noimigam achinga naobu ahin, leiset inla twi ducha jinga um, meika diuje jun la “Alhingsel tai,” atideh poi. (Sheol h7585)
17 Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.
Koi hileh apa mitche keh dan a, chule anu thua nung lou chu phaicham'a um va-ah ten akilo diu, mu-thong hon along aneh diu ahi.
18 Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:
Kei ding in thil thum hi datmah umtah ahin, chule kahet khen thei lou thil Li aum in ahi.
19 kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä.
Vanlaijol'a muvanlai lenna lampi, Songpi chunga gul kitholna lampi, Twikhanglen lailunga touna-kong kitolna lampi, chule pasal khat in nungah khat alungset jidan.
20 Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: "En ole pahaa tehnyt".
Numei-jong chondan hi hiti ahi: an anen, amuh akitheh jol loijin, “Keiman thil dihlou ima kabolpoi,” tin aseije.
21 Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää:
Thil thum hin leiset ahot-ling jin, thil Li vang leiset in athoh joupoi.
22 orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää,
Soh chu hung leng changa, chule mingol in a-oi vaset'a an anehji ahi.
23 hyljityn alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää.
Min adeilou numei chun jiding pasal akimudoh jia, soh numei jin apinu akhel jiteng,
24 Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti:
Leiset chunga thilneo li aum in, hiche thil Li hohi achinga ching thei ahiuve.
25 Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta he hankkivat leipänsä kesällä;
Sihmi tehi mihem ahilou vang un ahat thei lheh jeng un, nipilai sung sen neh ding akikhol khom jiuvin ahi.
26 tamaanit ovat heikko kansa, mutta he laittavat majansa kallioihin;
Boi ho jong hi mihem banga hat ahipouvin, hinlah songpi lah jenga jong ko akivu jiuvin ahi.
27 heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee järjestyksessä liikkeelle;
Khaokho ten jong leng aneipouvin, hinlah agol gol chan akitol jiuve.
28 sisiliskoon voi tarttua käsin, mutta kuitenkin se oleskelee kuninkaan linnoissa.
Daidep jong khu bailam tah'a nakhut a namat thei ahin, hiche jeng jong hi lengpa insunga cheng jing ahi.
29 Kolmella on komea astunta, ja neljä komeasti kulkee:
Thil thum phatah'a kijot del aum un, chule thil li jong chu akalseu akitoh del in ahi.
30 leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei vääjää ketään,
Sa jouse lah'a keipi bahkai hi ahat pen ahin, imacha masanga anung chon ngaipoi.
31 hevonen, solakkakylki, tai kauris, ja kuningas joukkonsa johdossa.
Ahpi lah ahiteng ahchal in agep lele ahin, kelchal ahin, kel-hon lamkaijin apang in, lengpan amite henga thu aseija ahin lamkaiji ahi.
32 Jos ylpeilit-olipa se houkkamaisuutta tai harkittua-niin laske käsi suullesi.
Nangma mingol nahia, nang le nang kichoi sanga nahim, thilphalou khattou nangaitoa ahileh nakhut in nakam kisip chah jeng in.
33 Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.
Ijeh-inem itileh bongnoi imeh leh bongnoi ha asodoh jin, chule nah hom isip sip teng thisan apotdoh jin, ilung ahan jinga ahileh kinahna jeng asohsah jin ahi.
