Sananlaskujen 30
1 Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn.
Jakeh capa Agur mah thuih ih, palunghahaih loknawk loe hae tiah oh; kami maeto mah, Ithiel, Ithiel hoi Ukal khaeah, taphong pae;
2 Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä;
kai loe minawk boih pongah poek ka ham kue, kami poekhaih to ka tawn ai.
3 enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä.
Palunghahaih to kam tuk ai moe, ciimhaih kawng doeh ka panoek ai.
4 Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?
Mi maw van ah daw tahang moe, long ah anghum tathuk? Azom pui ah takhi naeh kami loe mi maw? Mi maw kahni pongah tui tapawk vai? Long boenghaih ahmuennawk boih caksakkung loe mi maw? To tiah sahkung ih ahmin hoi a caa ih ahmin loe mi maw? Na thui thai tih maw?
5 Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
Sithaw ih lok loe ciim boih; anih loe angmah khae amha kaminawk boih hanah abuephaih ah oh.
6 Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.
Angraeng ih lok to patomh hmah, to tih ai nahaeloe anih mah na zoeh ueloe, na thuih ih amsawnlok to amtueng moeng tih.
7 Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:
Aw Angraeng, ka dueh ai naah nang sak pae hanah, hnik ih hmuen hnetto oh;
8 Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
amsoem ai lok hoi amsawn lok hae kai khae hoiah na takhoe pae ving ah; amtanghaih hoi angraenghaih doeh na paek hmah; ni thokkruek caak khawt caaknaek to na paek ah:
9 etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
to tih ai ah pop hmoek ah ka tawnh nahaeloe, nang kang pahnet ving ueloe, Angraeng loe mi aa? tiah ka thui moeng tih; kam tang hmoek nahaeloe, ka paqu moeng ueloe, ka Sithaw ih ahmin to ka saesak moeng tih.
10 Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.
Angmah ih angraeng khaeah tamna sethaih kawng to thui hmah, kasae na thuih nahaeloe nang to na pasoih ueloe, na nuiah zaehaih om moeng tih.
11 Voi sukua, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiänsä;
Ampa to kasae thui kami, amno tahamhoihaih paek ai kami to oh.
12 sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastansa!
Angmacae amhnonghaih to pasae ai ah, angmah mik ah kai loe ciim, tiah poekhaih tawn kami to oh.
13 Voi sukua-kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti-
Amoekhaih hoiah mikpadai kami, patoekhaih hoi minawk khen kami to oh.
14 sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmisten joukosta!
Haa loe sumsen baktiah oh moe, long ah kaom kamtang hoi mithoenawk to paaeh hanah, toektaboe ahuh haita baktih kaom kami doeh oh.
15 Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä! Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: "Jo riittää":
Taqawt loe canu hnetto tawnh; nihnik loe na paek ah, na paek ah, tiah hangh hoi. Amhah thai ai hmuen thumto oh, ue, khawt boeh, tiah thui vai ai hmuen palitonawk loe,
16 tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: "Jo riittää". (Sheol h7585)
taprong, caa kak nongpata ih zok, tui amhah thai ai long karoem; zetto mah tiah thui vai ai hmai. (Sheol h7585)
17 Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.
Ampa pahnui thuih moe, amno patoek kami loe, azawn ih pangaahnawk mah anih ih mik to taprok pae ueloe, tahmunawk mah a ngan to caa o tih.
18 Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:
Ka dawnrai ih hmuen thumto khue ai ah, ka panoek thai ai ih hmuen palitonawk loe,
19 kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä.
van ih tahmu azawkhaih loklam, cathaeng nui ih pahui caehhaih loklam, tuipui thung ih palongpui caehhaih loklam, thendoeng mah tangla paqaihaih loklam hae ni.
20 Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: "En ole pahaa tehnyt".
Sava nuiah oep om ai nongpata caehhaih loklam doeh to tiah oh; to nongpata loe buh to caak moe, pakha a huk pacoengah, kai loe hmuen sakpazaehaih ka tawn ai, tiah thuih.
21 Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää:
Long tasoehsak hmuen thumto khue ai ah, pauep thai ai ih hmuen palitonawk loe,
22 orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää,
siangpahrang ah kangcoeng tamna, caaknaek tawn mangh kamthu;
23 hyljityn alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää.
amram aak nongpata sava sakhaih hoi tamna nongpata mah angraeng ih qawktoephaih hae ni.
24 Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti:
Long nuiah tetta ah ni oh, toe paroeai palungha hmuen palitonawk loe,
25 Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta he hankkivat leipänsä kesällä;
thacak ai, toe nipui tueah caaknaek patung thaih, cahmatnawk;
26 tamaanit ovat heikko kansa, mutta he laittavat majansa kallioihin;
thacak ai, toe lungsong thungah tabu sah savehnawk;
27 heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee järjestyksessä liikkeelle;
siangpahrang tawn ai, toe nawnto hmabangah kacaeh pakhunawk;
28 sisiliskoon voi tarttua käsin, mutta kuitenkin se oleskelee kuninkaan linnoissa.
angmah ih ban hoiah angdoet, toe siangpahrang im ah ohhaih ahmuen katawn caneknawk cae hae ni.
29 Kolmella on komea astunta, ja neljä komeasti kulkee:
Kahoih ah kacaeh thaih hmuen thumto khue ai, ue, kahoih ah kacaeh thaih hmuen palitonawk loe,
30 leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei vääjää ketään,
kasan moinawk thungah thacak koek, kawbaktih hmuen om cadoeh hnuk angnawk taak ai kaipui;
31 hevonen, solakkakylki, tai kauris, ja kuningas joukkonsa johdossa.
misatukhaih hrang, maeh tae hoi misa tawn ai siangpahrang cae hae ni.
32 Jos ylpeilit-olipa se houkkamaisuutta tai harkittua-niin laske käsi suullesi.
Kamthu ah nang coeng moe, nangmah hoi nangmah nam koeh naah maw, to tih ai boeh loe kahoih ai hmuen na poek naah maw, na pakha to tamuep khoep ah!
33 Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.
Maitaw tahnutui loe ahaeh khing nahaeloe, amkhawk tih, hnah doeh na hnoih khing nahaeloe, athii long tih; to baktih toengah palungphui hanah pahrue khing nahaeloe, angzoehhaih to om tih.
