< Sananlaskujen 28 >
1 Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura.
The wicked flee when no man pursueth: but the righteous are bold as a lion.
2 Rikkomisensa tähden maa saa ruhtinaita paljon, mutta yhden ymmärtäväisen miehen taidolla järjestys kauan pysyy.
For the transgression of a land many [are] its princes: but by a man of understanding [and] knowledge the state [thereof] shall be prolonged.
3 Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka lyö lakoon eikä anna leipää.
A poor man that oppresseth the poor [is like] a sweeping rain which leaveth no food.
4 Lain hylkijät kehuvat jumalattomia, mutta lain noudattajat kauhistuvat heitä.
They that forsake the law praise the wicked: but such as keep the law contend with them.
5 Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä oikein on, mutta Herraa etsiväiset ymmärtävät kaiken.
Evil men understand not judgment: but they that seek the LORD understand all [things].
6 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.
Better [is] the poor that walketh in his uprightness, than [he that is] perverse [in his] ways, though he [is] rich.
7 Joka laista ottaa vaarin, on ymmärtäväinen poika; mutta irstailijain seuratoveri saattaa isänsä häpeään.
He who keepeth the law [is] a wise son: but he that is a companion of riotous [men] shameth his father.
8 Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa.
He that by usury and unjust gain increaseth his substance, he shall gather it for him that will pity the poor.
9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
He that turneth away his ear from hearing the law, even his prayer [shall be] abomination.
10 Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, se lankeaa omaan kuoppaansa; mutta nuhteettomat perivät onnen.
Whoever causeth the righteous to go astray in an evil way, he shall fall himself into his own pit: but the upright shall have good [things] in possession.
11 Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä ottaa hänestä selvän.
The rich man [is] wise in his own conceit; but the poor man that hath understanding searcheth him out.
12 Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea.
When righteous [men] rejoice, [there is] great glory: but when the wicked rise, a man is hidden.
13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
He that covereth his sins shall not prosper: but he who confesseth and forsaketh [them] shall have mercy.
14 Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.
Happy [is] the man that feareth always: but he that hardeneth his heart shall fall into mischief.
15 Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija.
[As] a roaring lion, and a ranging bear; [so is] a wicked ruler over the poor people.
16 Vähätaitoinen ruhtinas runsaasti kiskoo, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan.
The prince that wanteth understanding [is] also a great oppressor: [but] he that hateth covetousness shall prolong [his] days.
17 Ihmisen, jota verivelka painaa, on pakoiltava hamaan hautaan asti; älköön häntä suojeltako.
A man that doeth violence to the blood of [any] person shall flee to the pit; let no man stay him.
18 Nuhteettomasti vaeltavainen saa avun, mutta kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu.
He who walketh uprightly shall be saved: but [he that is] perverse [in his] ways shall fall at once.
19 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija saa köyhyyttä kyllin.
He that tilleth his land shall have plenty of bread: but he that followeth after vain [persons] shall have poverty enough.
20 Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää.
A faithful man shall abound with blessings: but he that maketh haste to be rich shall not be innocent.
21 Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään.
To have respect of persons [is] not good: for, for a piece of bread [that] man will transgress.
22 Pahansuova haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä tiedä, että hänet tapaa puute.
He that hasteth to be rich [hath] an evil eye, and considereth not that poverty shall come upon him.
23 Joka toista nuhtelee, niinkuin minä neuvon, saa suosiota enemmän kuin se, joka kielellänsä liehakoitsee.
He that rebuketh a man afterward shall find more favor than he that flattereth with the tongue.
24 Joka isältään ja äidiltään riistää ja sanoo: "Ei tämä ole rikos", se on tuhontekijän toveri.
He that robbeth his father or his mother, and saith, [It is] no transgression; the same [is] the companion of a destroyer.
25 Tavaranahne nostaa riidan, mutta Herraan luottavainen tulee ravituksi.
He that is of a proud heart stirreth up strife: but he that putteth his trust in the LORD shall be made fat.
26 Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.
He that trusteth in his own heart is a fool: but whoever walketh wisely, he shall be delivered.
27 Joka köyhälle antaa, se ei puutteeseen joudu; mutta joka silmänsä häneltä sulkee, saa kirouksia paljon.
He that giveth to the poor shall not want: but he that hideth his eyes shall have many a curse.
28 Kun jumalattomat nousevat, piileksivät ihmiset; mutta kun he hukkuvat, niin hurskaat enentyvät.
When the wicked rise, men hide themselves: but when they perish, the righteous increase.