Sananlaskujen 27
1 Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
Ne glorieris in crastinum, ignorans quid superventura pariat dies.
2 Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
Laudet te alienus, et non os tuum: extraneus, et non labia tua.
3 Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
Grave est saxum, et onerosa arena: sed ira stulti utroque gravior.
4 Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
Ira non habet misericordiam, nec erumpens furor: et impetum concitati spiritus ferre quis poterit?
5 Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
Melior est manifesta correptio, quam amor absconditus.
6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
Meliora sunt vulnera diligentis, quam fraudulenta oscula odientis
7 Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
Anima saturata calcabit favum: et anima esuriens etiam amarum pro dulci sumet.
8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
Sicut avis transmigrans de nido suo, sic vir qui derelinquit locum suum.
9 Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
Unguento et variis odoribus delectatur cor: et bonis amici consiliis anima dulcoratur.
10 Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
Amicum tuum, et amicum patris tui ne dimiseris: et domum fratris tui ne ingrediaris in die afflictionis tuae. Melior est vicinus iuxta, quam frater procul.
11 Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
Stude sapientiae fili mi, et laetifica cor meum, ut possim exprobranti respondere sermonem.
12 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
Astutus videns malum, absconditus est: parvuli transeuntes sustinuerunt dispendia.
13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
Tolle vestimentum eius, qui spopondit pro extraneo: et pro alienis, aufer ei pignus.
14 Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
Qui benedicit proximo suo voce grandi, de nocte consurgens maledicenti similis erit.
15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
Tecta perstillantia in die frigoris, et litigiosa mulier comparantur:
16 Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
qui retinet eam, quasi qui ventum teneat, et oleum dexterae suae evacuabit.
17 Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
Ferrum ferro exacuitur, et homo exacuit faciem amici sui.
18 Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
Qui servat ficum, comedet fructus eius: et qui custos est domini sui, glorificabitur.
19 Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
Quomodo in aquis resplendent vultus prospicientium, sic corda hominum manifesta sunt prudentibus.
Infernus et perditio numquam implentur: similiter et oculi hominum insatiabiles: (Sheol h7585)
21 Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
Quomodo probatur in conflatorio argentum, et in fornace aurum: sic probatur homo ore laudantis. Cor iniqui inquirit mala, cor autem rectum inquirit scientiam.
22 Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
Si contuderis stultum in pila quasi ptisanas feriente desuper pilo, non auferetur ab eo stultitia eius.
23 Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
Diligenter agnosce vultum pecoris tui, tuosque greges considera:
24 Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
Non enim habebis iugiter potestatem: sed corona tribuetur in generatione et generationem.
25 Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
Aperta sunt prata, et apparuerunt herbae virentes, et collecta sunt foena de montibus.
26 on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
Agni ad vestimentum tuum: et hoedi, agri pretium.
27 ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.
Sufficiat tibi lac caprarum in cibos tuos, et in necessaria domus tuae: et ad victum ancillis tuis.
