Sananlaskujen 27
1 Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
Make no boast for thyself of the coming day; for thou knowest not what a day may bring forth.
2 Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
Let another man praise thee, and not thy own mouth; a stranger, and not thy own lips.
3 Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
A stone hath heaviness, and the sand, weight; but a fool's wrath is heavier than both of them.
4 Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
Fury hath its cruelty, and anger its overwhelming power; but who is able to stand before jealousy?
5 Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
Better is open reproof than concealed love.
6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
Faithful are the wounds of a friend; but deceptive are the kisses of an enemy.
7 Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
The satisfied soul treadeth under foot fine honey; but to the hungry soul every bitter thing is sweet.
8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
As a bird that wandereth away from her nest, so is a man that wandereth away from his place.
9 Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
Oil and perfume cause the heart to rejoice, and so do the sweet words of a friend more than one's own counsel.
10 Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
Thy own friend, and thy father's friend, thou must not forsake; but into thy brother's house enter not on the day of thy calamity: better is a near neighbor than a distant brother.
11 Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
Become wise, my son, and cause my heart to rejoice, that I may give an answer to him that reproacheth me.
12 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
The prudent foreseeth the evil, and hideth himself; but the simple pass on, and are punished.
13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
Take his garment, for he became surety for a stranger; and on account of an alien woman take a pledge of him.
14 Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
When one saluteth his friend with a loud voice, when rising early in the morning, it will be counted a curse to him.
15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
A continual dropping on a very rainy day and a contentious woman are alike.
16 Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
He that would conceal her might conceal the wind, and as [fragrant] oil on his right hand, which would betray itself.
17 Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
Iron is sharpened by iron: so doth a man sharpen himself on the countenance of his friend.
18 Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
Whoso guardeth the fig-tree will eat its fruit: so he that watcheth over his master will be honored.
19 Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
As the water [showeth] to the face the [reflected] face: so doth the heart of man show itself to man.
The nether world and the place of corruption are never satisfied: so are the eyes of man never satisfied. (Sheol h7585)
21 Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
[As] the fining-pot is for silver, and the furnace for gold: so is a man [proved] according to his praise.
22 Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
Though thou shouldst pound the fool in a mortar, in the midst of grains of wheat with a pestle: still would his folly not depart from him.
23 Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
Endeavor to know well the appearance of thy flocks, direct thy attention to thy herds;
24 Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
For property endureth not for ever, nor doth the crown remain for all generations.
25 Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
When the grass is past, young verdure showeth itself, and then are gathered the herbs of the mountains.
26 on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
The sheep are for thy clothing, and he-goats are the purchase-price of a field.
27 ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.
And thou wilt have enough of goats' milk for thy food, for the food of thy household, and the support for thy maidens.
