Sananlaskujen 27
1 Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
Ros dig ikke af Dagen i Morgen, du ved jo ikke, hvad Dag kan bringe.
2 Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
Lad en anden rose dig, ikke din Mund, en fremmed, ikke dine egne Læber.
3 Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
Sten er tung, og Sand vejer til, men tung fremfor begge er Dårers Galde.
4 Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
Vrede er grum, og Harme skummer, men Skinsyge, hvo kan stå for den?
5 Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
Hellere åbenlys Revselse end Kærlighed, der skjules.
6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
Vennehånds Hug er ærligt mente, Avindsmands Kys er mange.
7 Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
Den mætte vrager Honning, alt beskt er sødt for den sultne.
8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
Som Fugl, der må fly fra sin Rede, er Mand, der må fly fra sit Hjem:
9 Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
Olie og Røgelse fryder Sindet, men Sjælen sønderslides af Kummer.
10 Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
Slip ikke din Ven og din Faders Ven, gå ej til din Broders Hus på din Ulykkes Dag. Bedre er Nabo ved Hånden end Broder i det fjerne.
11 Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
Vær viis, min Søn, og glæd mit Hjerte, at jeg kan svare den, der smæder mig.
12 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
Den kloge ser Faren og søger i Skjul, tankeløse går videre og bøder,
13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
Tag hans Klæder, han borged for en anden, pant ham for fremmedes Skyld!
14 Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
Den, som årle højlydt velsigner sin Næste, han får det regnet for Banden.
15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
Ustandseligt Tagdryp en Regnvejrsdag og trættekær Kvinde ligner hinanden;
16 Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
den, som vil skjule hende, skjuler Vind, og hans højre griber i Olie.
17 Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
Jern skærpes med Jern, det ene Menneske skærper det andet.
18 Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
Røgter man et Figentræ, spiser man dets Frugt; den, der vogter sin Herre, æres.
19 Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
Som i Vandspejlet Ansigt møder Ansigt, slår Menneskehjerte Menneske i Møde.
Dødsrige og Afgrund kan ikke mættes, ej heller kan Menneskens Øjne mættes. (Sheol h7585)
21 Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
Digel til Sølv og Ovn til Guld, efter sit Ry bedømmes en Mand.
22 Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
Om du knuste en Dåre i Morter med Støder midt imellem Gryn, hans Dårskab veg dog ej fra ham.
23 Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
Mærk dig, hvorledes dit Småkvæg ser ud, hav Omhu for dine Hjorde;
24 Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
thi Velstand varer ej evigt, Rigdom ikke fra Slægt til Slægt;
25 Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
er Sommergræsset svundet, Grønt spiret frem, og sankes Bjergenes Urter,
26 on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
da har du Lam til at give dig Klæder og Bukke til at købe en Mark,
27 ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.
Gedemælk til Mad for dig og dit Hus, til Livets Ophold for dine Piger.
