< Sananlaskujen 26 >

1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
誉が愚かな者にふさわしくないのは、夏に雪が降り、刈入れの時に雨が降るようなものだ。
2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
いわれのないのろいは、飛びまわるすずめや、飛びかけるつばめのようなもので、止まらない。
3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
馬のためにはむちがあり、ろばのためにはくつわがあり、愚かな者の背のためにはつえがある。
4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
愚かな者にその愚かさにしたがって答をするな、自分も彼と同じようにならないためだ。
5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
愚かな者にその愚かさにしたがって答をせよ、彼が自分の目に自らを知恵ある者と見ないためだ。
6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
愚かな者に託して事を言い送る者は、自分の足を切り去り、身に害をうける。
7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
あしなえの足は用がない、愚かな者の口には箴言もそれにひとしい。
8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
誉を愚かな者に与えるのは、石を石投げにつなぐようだ。
9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
愚かな者の口に箴言があるのは、酔った者が、とげのあるつえを手で振り上げるようだ。
10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
通りがかりの愚か者や、酔った者を雇う者は、すべての人を傷つける射手のようだ。
11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
犬が帰って来てその吐いた物を食べるように、愚かな者はその愚かさをくり返す。
12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
自分の目に自らを知恵ある者とする人を、あなたは見るか、彼よりもかえって愚かな人に望みがある。
13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
なまけ者は、「道にししがいる、ちまたにししがいる」という。
14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
戸がちょうつがいによって回るように、なまけ者はその寝床で寝返りをする。
15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
なまけ者は手を皿に入れても、それを口に持ってゆくことをいとう。
16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
なまけ者は自分の目に、良く答えることのできる七人の者よりも、自らを知恵ありとする。
17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
自分に関係のない争いにたずさわる者は、通りすぎる犬の耳をとらえる者のようだ。
18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
隣り人を欺いて、「わたしはただ戯れにした」という者は、燃え木または矢、または死を、投げつける気違いのようだ。
20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
たきぎがなければ火は消え、人のよしあしを言う者がなければ争いはやむ。
21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
おき火に炭をつぎ、火にたきぎをくべるように、争いを好む人は争いの火をおこす。
22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
人のよしあしをいう者の言葉はおいしい食物のようで、腹の奥にしみこむ。
23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
くちびるはなめらかであっても、心の悪いのは上ぐすりをかけた土の器のようだ。
24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
憎む者はくちびるをもって自ら飾るけれども、心のうちには偽りをいだく。
25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
彼が声をやわらげて語っても、信じてはならない。その心に七つの憎むべきものがあるからだ。
26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
たとい偽りをもってその憎しみをかくしても、彼の悪は会衆の中に現れる。
27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
穴を掘る者は自らその中に陥る、石をまろばしあげる者の上に、その石はまろびかえる。
28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
偽りの舌は自分が傷つけた者を憎み、へつらう口は滅びをきたらせる。

< Sananlaskujen 26 >