< Sananlaskujen 26 >
1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
As snow in summer, and as rain in harvest, so honour is not seemly for a fool.
2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
As the wandering sparrow, as the flying swallow, so the curse that is causeless shall come home.
3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
A whip for the horse, a bridle for the ass, and a rod for the back of fools.
4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
Answer not a fool according to his folly, lest thou also be like unto him.
5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
Answer a fool according to his folly, lest he be wise in his own eyes.
6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
He that sendeth a message by the hand of a fool cutteth off his own feet, and drinketh damage.
7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
The legs hang limp from the lame; so is a parable in the mouth of fools.
8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
As a small stone in a heap of stones, so is he that giveth honour to a fool.
9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
As a thorn that cometh into the hand of a drunkard, so is a parable in the mouth of fools.
10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
A master performeth all things; but he that stoppeth a fool is as one that stoppeth a flood.
11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
As a dog that returneth to his vomit, so is a fool that repeateth his folly.
12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Seest thou a man wise in his own eyes? there is more hope of a fool than of him.
13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
The sluggard saith: 'There is a lion in the way; yea, a lion is in the streets.'
14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
The door is turning upon its hinges, and the sluggard is still upon his bed.
15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
The sluggard burieth his hand in the dish; it wearieth him to bring it back to his mouth.
16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
The sluggard is wiser in his own eyes than seven men that give wise answer.
17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
He that passeth by, and meddleth with strife not his own, is like one that taketh a dog by the ears.
18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
As a madman who casteth firebrands, arrows, and death;
19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
So is the man that deceiveth his neighbour, and saith: 'Am not I in sport?'
20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
Where no wood is, the fire goeth out; and where there is no whisperer, contention ceaseth.
21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
As coals are to burning coals, and wood to fire; so is a contentious man to kindle strife.
22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
The words of a whisperer are as dainty morsels, and they go down into the innermost parts of the body.
23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
Burning lips and a wicked heart are like an earthen vessel overlaid with silver dross.
24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
He that hateth dissembleth with his lips, but he layeth up deceit within him.
25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
When he speaketh fair, believe him not; for there are seven abominations in his heart.
26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
Though his hatred be concealed with deceit, his wickedness shall be revealed before the congregation.
27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
Whoso diggeth a pit shall fall therein; and he that rolleth a stone, it shall return upon him.
28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
A lying tongue hateth those that are crushed by it; and a flattering mouth worketh ruin.