Sananlaskujen 26
1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
As snow in summer, and as rain in harvest, so honour beseemeth not a fool.
2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
As the sparrow for flitting about, as the swallow for flying, so a curse undeserved shall not come.
3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
A whip for the horse, a bridle for the ass, and a rod for the back of fools.
4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
Answer not a fool according to his folly, lest thou also be like unto him.
5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
Answer a fool according to his folly, lest he be wise in his own eyes.
6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
He that sendeth a message by the hand of a fool cutteth off [his own] feet, [and] drinketh damage.
7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
The legs of the lame hang loose; so is a proverb in the mouth of fools.
8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
As a bag of gems in a stoneheap, so is he that giveth honour to a fool.
9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
[As] a thorn goeth up into the hand of a drunkard, so is a proverb in the mouth of fools.
10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
A master roughly worketh every one: he both hireth the fool and hireth passers-by.
11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
As a dog turneth back to its vomit, [so] a fool repeateth his folly.
12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Hast thou seen a man wise in his own eyes? There is more hope of a fool than of him.
13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
The sluggard saith, There is a fierce lion in the way; a lion is in the midst of the streets!
14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
[As] the door turneth upon its hinges, so the sluggard upon his bed.
15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
The sluggard burieth his hand in the dish: it wearieth him to bring it again to his mouth.
16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
A sluggard is wiser in his own eyes than seven [men] that answer discreetly.
17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
He that passing by vexeth himself with strife belonging not to him, is [like] one that taketh a dog by the ears.
18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
As a madman who casteth firebrands, arrows, and death,
19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
so is a man that deceiveth his neighbour, and saith, Am I not in sport?
20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
Where no wood is, the fire goeth out; and where there is no talebearer, the contention ceaseth.
21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
[As] coals for hot coals, and wood for fire, so is a contentious man to inflame strife.
22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
The words of a talebearer are as dainty morsels, and they go down into the innermost parts of the belly.
23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
Ardent lips, and a wicked heart, are [as] an earthen vessel overlaid with silver dross.
24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
He that hateth dissembleth with his lips, but he layeth up deceit within him:
25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
when his voice is gracious, believe him not, for there are seven abominations in his heart.
26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
Though [his] hatred is covered by dissimulation, his wickedness shall be made manifest in the congregation.
27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
Whoso diggeth a pit shall fall therein; and he that rolleth a stone, it shall return upon him.
28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
A lying tongue hateth those that are injured by it, and a flattering mouth worketh ruin.
