Sananlaskujen 25
1 Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, Hiskian, Juudan kuninkaan, miesten kokoamia.
Also these ben the Parablis of Salomon, whiche the men of Ezechie, kyng of Juda, translatiden.
2 Jumalan kunnia on salata asia, ja kuningasten kunnia on tutkia asia.
The glorie of God is to hele a word; and the glorie of kyngis is to seke out a word.
3 Taivaan korkeus ja maan syvyys ja kuningasten sydän on tutkimaton.
Heuene aboue, and the erthe bynethe, and the herte of kyngis is vnserchable.
4 Kun hopeasta poistetaan kuona, kuontuu kultasepältä astia.
Do thou a wei rust fro siluer, and a ful cleene vessel schal go out.
5 Kun jumalaton poistetaan kuninkaan luota, vahvistuu hänen valtaistuimensa vanhurskaudessa.
Do thou awei vnpite fro the cheer of the kyng, and his trone schal be maad stidfast bi riytfulnesse.
6 Älä tavoittele kunniaa kuninkaan edessä äläkä asetu isoisten sijalle.
Appere thou not gloriouse bifore the kyng, and stonde thou not in the place of grete men.
7 Sillä parempi on, jos sinulle sanotaan: "Käy tänne ylös", kuin että sinut alennetaan ylhäisen edessä, jonka silmäsi olivat nähneet.
For it is betere, that it be seid to thee, Stie thou hidur, than that thou be maad low bifore the prince.
8 Älä ole kärkäs käräjöimään; muutoin sinulla ei lopulta ole, mitä tehdä, kun vastapuolesi on saattanut sinut häpeään.
Brynge thou not forth soone tho thingis in strijf, whiche thin iyen sien; lest aftirward thou maist not amende, whanne thou hast maad thi frend vnhonest.
9 Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta toisen salaisuutta älä ilmaise.
Trete thi cause with thi frend, and schewe thou not priuyte to a straunge man;
10 Muutoin sinua häpäisee, kuka sen kuuleekin, eikä huono huuto sinusta lakkaa.
lest perauenture he haue ioye of thi fal, whanne he hath herde, and ceesse not to do schenschipe to thee. Grace and frenschip delyueren, whiche kepe thou to thee, that thou be not maad repreuable.
11 Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa.
A goldun pomel in beddis of siluer is he, that spekith a word in his time.
12 Kultainen korvarengas ja hienokultainen kaulakoru ovat viisas neuvoja ynnä kuuleva korva.
A goldun eere ryng, and a schinynge peerle is he, that repreueth a wijs man, and an eere obeiynge.
13 Kuin lumen viileys elonaikana on luotettava lähetti lähettäjälleen: herransa sielun hän virvoittaa.
As the coold of snow in the dai of heruest, so a feithful messanger to hym that sente `thilke messanger, makith his soule to haue reste.
14 Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta tuo, on mies, joka kerskuu lahjoilla, joita ei anna.
A cloude and wind, and reyn not suynge, is a gloriouse man, and not fillynge biheestis.
15 Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas, ja leppeä kieli murskaa luut.
A prince schal be maad soft bi pacience; and a soft tunge schal breke hardnesse.
16 Jos hunajata löydät, syö kohtuudella, ettet kyllästyisi siihen ja sitä oksentaisi.
Thou hast founde hony, ete thou that that suffisith to thee; lest perauenture thou be fillid, and brake it out.
17 Astu jalallasi harvoin lähimmäisesi kotiin, ettei hän sinuun kyllästyisi ja alkaisi sinua vihata.
Withdrawe thi foot fro the hous of thi neiybore; lest sum tyme he be fillid, and hate thee.
18 Nuija ja miekka ja terävä nuoli on mies, joka väärin todistaa lähimmäistänsä vastaan.
A dart, and a swerd, and a scharp arowe, a man that spekith fals witnessing ayens his neiybore.
19 Kuin mureneva hammas ja horjuva jalka on uskottoman turva ahdingon päivänä.
A rotun tooth, and a feynt foot is he, that hopith on an vnfeithful man in the dai of angwisch,
20 Kuin se, joka riisuu vaatteet pakkaspäivänä, kuin etikka lipeän sekaan, on se, joka laulaa lauluja murheelliselle sydämelle.
and leesith his mentil in the dai of coold. Vynegre in a vessel of salt is he, that singith songis to the worste herte. As a mouyte noieth a cloth, and a worm noieth a tree, so the sorewe of a man noieth the herte.
21 Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.
If thin enemy hungrith, feede thou him; if he thirstith, yyue thou watir to hym to drinke;
22 Sillä niin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra sen sinulle palkitsee.
for thou schalt gadere togidere coolis on his heed; and the Lord schal yelde to thee.
23 Pohjatuuli saa aikaan sateen ja salainen kielittely vihaiset kasvot.
The north wind scatereth reynes; and a sorewful face distrieth a tunge bacbitinge.
24 Parempi on asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
It is betere to sitte in the corner of an hous without roof, than with a womman ful of chidyng, and in a comyn hous.
25 Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta.
Coold watir to a thirsti man; and a good messanger fro a fer lond.
26 Kuin sekoitettu lähde ja turmeltu kaivo on vanhurskas, joka horjuu jumalattoman edessä.
A welle disturblid with foot, and a veyne brokun, a iust man fallinge bifore a wickid man.
27 Liika hunajan syönti ei ole hyväksi, ja raskaitten asiain tutkiminen on raskasta.
As it is not good to hym that etith myche hony; so he that is a serchere of maieste, schal be put doun fro glorie.
28 Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse.
As a citee opyn, and with out cumpas of wallis; so is a man that mai not refreyne his spirit in speking.
