Sananlaskujen 24
1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
Yamanlargha reshk qilma, Ular bilen bardi-keldi qilishni arzu qilma;
2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
Chünki ularning köngli zorawanliqnila oylar; Ularning aghzi azar yetküzüshni sözler.
3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
Aile bolsa danaliq asasida berpa qilinar; Chüshinish bilen mustehkemliner.
4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
Bilim bilen öyning xaniliri herxil qimmetlik, ésil göherlerge toldurular.
5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
Dana adem zor küchke igidur; Bilimi bar adem qudritini ashurar.
6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
Puxta nesihetler bilen jeng qilghin; Ghelibe bolsa Birdinbir Ulugh Meslihetchi bilen bolar.
7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
Danaliq eqilsiz ademge nisbeten tolimu égiz, chüshiniksizdur; [Chonglar] sheher derwazisi aldigha yighilghanda u zuwan achalmas.
8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
Eskilikni niyetligen adem «suyiqestchi» atilar.
9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
Exmeqliqtin bolghan niyet gunahdur; Hakawur kishi ademlerge yirginchliktur.
10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
Béshinggha éghir kün chüshkende jasaretsiz bolsang, Küchsiz hésablinisen.
11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
[Sewebsiz] ölümge tartilghanlarni qutquzghin; Boghuzlinish xewpide turghanlardin yardem qolungni tartma;
12 Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
Eger sen: «Bu ishtin xewirimiz yoqtur» déseng, Her ademning könglini tarazigha Salghuchi buni körmesmu? Jéningni hayat Saqlighuchi uni bilmesmu? U herbir insan balsining öz qilghanliri boyiche ularning özige yandurmasmu?
13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
I oghlum, hesel [tapsang] istimal qil, u yaxshidur. Here könikidin alghan hesel bolsa tatliq tétiydu;
14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Danaliq bilen tonushsang, umu könglüngge shuningdek bolar; Uni tapqiningda jezmen yaxshi köridighan kününg bolidu, Arzu-ümiding bikargha ketmes.
15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
I rezil adem, heqqaniyning öyige yoshurun hujum qilishni kütme, Uning turalghusini bulighuchi bolma!
16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
Chünki heqqaniy yette qétim yiqilip chüsher, Biraq axiri yene ornidin turar. Lékin rezil kishi külpet ichige putliship chüsher.
17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
Reqibing yiqilip ketse xush bolup ketme, Düshmining putliship chüshse shadlanma;
18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
Perwerdigar buni körgende, Bu qiliqingni yaxshi körmey, Belkim ghezipini reqibingge chüshürmesliki mumkin.
19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
Yamanlar [rawaj tapsa], biaram bolup ketme; Rezillerge reshk qilma.
20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
Chünki yamanlarning kélechiki yoqtur, Uning chirighimu öchürüler.
21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
I oghlum, Perwerdigardin qorqqin, padishahnimu hörmet qil. Qutratquchilar bilen arilashma.
22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
Bundaq kishilerge kélidighan balayi’apet ushtumtut bolar, [Perwerdigar bilen padishahning] ularni qandaq yoqitidighanliqini bilemsen?
23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
Bularmu aqilanilerning sözliridur: — Sot qilghanda bir terepke yan bésish qet’iy bolmas.
24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
Jinayetchige: «Eyibsiz sen» dep höküm chiqarghan kishige, Xelqler lenet éytar; El-yurtlar uningdin nepretliner.
25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
Biraq ular jinayetchining gunahini échip tashlighan kishidin xursen bolar, Ular uninggha bext-saadet tilisher.
26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
Durus jawab bergüchi, Goyaki kishining lewlirige söygüchidur.
27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
Awwal sirtta ishliringning yolini hazirlap, Étiz-ériqliringni teyyarla, Andin öyüngni salghin.
28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
Yéqininggha qarshi asassiz guwahliq qilma; Aghzingdin héch yalghanchiliq chiqarma.
29 Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
«U manga qandaq qilghan bolsa, menmu uninggha shundaq qilimen, Uning manga qilghinini özige yandurimen», dégüchi bolma.
30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
Men hurunning étizliqidin öttim, Eqilsizning üzümzarliqi yénidin mangdim,
31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
Mana, her yéridin tikenler ösüp chiqqan, Xoxilar yer yüzini bésip ketken, Qoruq témi örülüp ketken!
32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
Ularni körgech, obdan oylandim; Körginimdin sawaq aldim: —
33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Sen: «Yene birdem közümni yumuwalay, Yene birdem uxliwalay, Yene birdem put-qolumni almap yétiwalay» — déseng,
34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
Namratliq bulangchidek séni bésip kéler, Hajetmenlik qalqanliq eskerdek sanga hujum qilar.
