Sananlaskujen 24
1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
Kolulaka te bato oyo basalaka mabe mpe kolukaka te kozala elongo na bango,
2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
pamba te mitema na bango ekanisaka kaka kosala mabe, mpe bibebu na bango eyeisaka kaka mobulu soki elobi.
3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
Ndako etongamaka na nzela ya bwanya, mpe elendisamaka na nzela ya mayele.
4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
Bashambre ekotondisama na biloko nyonso ya talo mpe ya kitoko na nzela ya boyebi.
5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
Moto ya bwanya atondi na nguya, moto oyo azalaka na boyebi alendisaka nguya na ye.
6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
Pamba te kolonga na etumba esengaka bwanya, mpe lobiko ezalaka kati na motango ebele ya bapesi toli.
7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
Bwanya ezalaka likolo mingi mpo na zoba, yango wana azalaka te na likambo ya koloba kati na mayangani oyo esalemaka pembeni ya ekuke.
8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
Moto oyo asalaka mabongisi ya kosala mabe akokende sango lokola moteki baninga.
9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
Mabongisi ya bozoba ezali masumu, mpe bato bayinaka motioli.
10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
Soki omilembisi na mokolo ya pasi, makasi na yo ekozala pamba.
11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
Kangola bato oyo bazali komema bango na kufa, mpe bikisa bato oyo bazali kokende na kufa lokola bato oyo balangwe masanga.
12 Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
Soki olobi: « Tala, toyebaki likambo moko te kati na makambo oyo nyonso; » boni, Ye oyo amekaka mitema asosolaka yango te? Ye oyo abatelaka molimo na yo ayebaka yango te? Afutaka te moto na moto kolanda misala na ye?
13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
Mwana na ngai, lia mafuta ya nzoyi, pamba te ezalaka kitoko! Mwa ndambo ya mafuta ya nzoyi ekozala elengi na lolemo na yo.
14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Yeba lisusu ete bwanya ezali elengi mpo na molimo na yo; soki ozwi yango, yeba ete lobi na yo ekozala malamu, mpe elikya na yo ekozala ya pamba te.
15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
Yo moto mabe, komeka te kotia mitambo kati na ndako ya moto ya sembo, mpe komeka te kopanza yango,
16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
pamba te ata soki moto ya sembo akweyi mbala sambo, akotelema kaka; nzokande pasi ekweyisaka moto mabe.
17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
Soki monguna na yo akweyi, kosepela te; mpe soki apengwi, tika ete motema na yo esepela te;
18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
noki te Yawe akomona, akosepela te mpe akokitisela yo kanda na Ye.
19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
Kosilika te likolo ya bato oyo basalaka mabe, kolula te bato mabe;
20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
pamba te lobi ya malamu ekozala te mpo na moto oyo asalaka mabe, mpe mwinda ya bato mabe ekokufa.
21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
Mwana na ngai, tosaka Yawe mpe mokonzi, kosanganaka te na batomboki,
22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
pamba te bango mibale bakoki kotindela batomboki pasi na pwasa. Bongo, nani ayebi pasi oyo bakoki kotinda?
23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
Makambo oyo mpe ezali toli ya bato ya bwanya: Kopona bilongi, kati na kosambisa, ezali malamu te.
24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
Moto oyo alobaka na moto mabe: « Ozali moto ya sembo, » bato bakolakela ye mabe, mpe bikolo ekotombokela ye.
25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
Kasi bato oyo bapamelaka moto mabe bakozala malamu mpe lipamboli ekozala likolo na bango.
26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
Eyano ya solo ezali lokola beze ya bibebu.
27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
Bongisa libanda ya mosala na yo, bongisa bilanga na yo, bongo na sima, tonga ndako na yo.
28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
Kotatola na pamba te mpo na kosala moninga na yo mabe; mpo na nini olingi kosalela bibebu na yo na lokuta?
29 Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
Kolobaka te: « Nakosala ye ndenge asali ngai, nakozongisela ye kolanda makambo oyo ye asali. »
30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
Nalekaki pembeni ya elanga ya moto ya goyigoyi, mpe pembeni ya elanga ya vino ya moto oyo azangi mayele;
31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
bongo, tala ndenge etondi na banzube, tala ndenge matiti mabe ezipi yango, mpe mir na yango ya mabanga ebukani.
32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
Tango natiaki makanisi na ngai kati na makambo oyo namonaki, nazwaki mayele oyo:
33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
mwa pongi moke, mwa kopema moke, mwa kokanga maboko moke mpo na kolala,
34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
bobola ekoyela yo na pwasa lokola moleki nzela, mpe pasi ekoyela yo lokola moyibi.
