Sananlaskujen 24
1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
Ne aemuleris viros malos, nec desideres esse cum eis:
2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
quia rapinas meditatur mens eorum, et fraudes labia eorum loquuntur.
3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
Sapientia aedificabitur domus, et prudentia roborabitur.
4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
In doctrina replebuntur cellaria, universa substantia pretiosa et pulcherrima.
5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
Vir sapiens, fortis est: et vir doctus, robustus et validus.
6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
Quia cum dispositione initur bellum: et erit salus ubi multa consilia sunt.
7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
Excelsa stulto sapientia, in porta non aperiet os suum.
8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
Qui cogitat mala facere, stultus vocabitur.
9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
Cogitatio stulti peccatum est: et abominatio hominum detractor.
10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
Si desperaveris lapsus in die angustiae: imminuetur fortitudo tua.
11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
Erue eos, qui ducuntur ad mortem: et qui trahuntur ad interitum liberare ne cesses.
12 Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
Si dixeris: Vires non suppetunt: qui inspector est cordis, ipse intelligit, et servatorem animae tuae nihil fallit, reddetque homini iuxta opera sua.
13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
Comede, fili mi, mel, quia bonum est, et favum dulcissimum gutturi tuo:
14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Sic et doctrina sapientiae animae tuae: quam cum inveneris, habebis in novissimis spem, et spes tua non peribit.
15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
Ne insidieris, et quaeras impietatem in domo iusti, neque vastes requiem eius.
16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
Septies enim in die cadit iustus, et resurgit: impii autem corruent in malum.
17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
Cum ceciderit inimicus tuus, ne gaudeas, et in ruina eius ne exultet cor tuum:
18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
ne forte videat Dominus, et displiceat ei, et auferat ab eo iram suam.
19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
Ne contendas cum pessimis, nec aemuleris impios:
20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
quoniam non habent futurorum spem mali, et lucerna impiorum extinguetur.
21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
Time Dominum, fili mi, et regem: et cum detractoribus non commiscearis:
22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
quoniam repente consurget perditio eorum: et ruinam utriusque quis novit?
23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
Haec quoque sapientibus dico: Cognoscere personam in iudicio non est bonum.
24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
Qui dicunt impio: Iustus es: maledicent eis populi, et detestabuntur eos tribus.
25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
Qui arguunt eum, laudabuntur: et super ipsos veniet benedictio.
26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
Labia deosculabitur, qui recta verba respondet.
27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
Praepara foris opus tuum, et diligenter exerce agrum tuum: et postea aedifices domum tuam.
28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
Ne sis testis frustra contra proximum tuum: nec lactes quemquam labiis tuis.
29 Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
Ne dicas: Quomodo fecit mihi, sic faciam ei: reddam unicuique secundum opus suum.
30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
Per agrum hominis pigri transivi, et per vineam viri stulti:
31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
et ecce totum repleverant urticae, et operuerant superficiem eius spinae, et maceria lapidum destructa erat.
32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
Quod cum vidissem, posui in corde meo, et exemplo didici disciplinam.
33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Usquequo piger dormies? usquequo de somno consurgens? Parum, inquam, dormies, modicum dormitabis, pauxillum manus conseres, ut quiescas:
34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
et veniet tibi quasi cursor egestas, et mendicitas quasi vir armatus.
