< Sananlaskujen 24 >
1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
Be not thou enuious against euill men, neither desire to be with them.
2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
For their heart imagineth destruction, and their lippes speake mischiefe.
3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
Through wisdome is an house builded, and with vnderstanding it is established.
4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
And by knowledge shall the chambers bee filled with all precious, and pleasant riches.
5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
A wise man is strong: for a man of vnderstanding encreaseth his strength.
6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
For with counsel thou shalt enterprise thy warre, and in the multitude of them that can giue counsell, is health.
7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
Wisdome is hie to a foole: therefore he can not open his mouth in the gate.
8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
Hee that imagineth to doe euill, men shall call him an autour of wickednes.
9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
The wicked thought of a foole is sinne, and the scorner is an abomination vnto men.
10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
If thou bee faint in the day of aduersitie, thy strength is small.
11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
Deliuer them that are drawen to death: wilt thou not preserue them that are led to be slaine?
12 Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
If thou say, Beholde, we knew not of it: he that pondereth the heartes, doeth not hee vnderstand it? and hee that keepeth thy soule, knoweth he it not? will not he also recompense euery man according to his workes?
13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
My sonne, eate hony, for it is good, and the hony combe, for it is sweete vnto thy mouth.
14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
So shall the knowledge of wisdome be vnto thy soule, if thou finde it, and there shall be an ende, and thine hope shall not be cut off.
15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
Laye no waite, O wicked man, against the house of the righteous, and spoyle not his resting place.
16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
For a iust man falleth seuen times, and riseth againe: but the wicked fall into mischiefe.
17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
Bee thou not glad when thine enemie falleth, and let not thine heart reioyce when hee stumbleth,
18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
Least the Lord see it, and it displease him, and he turne his wrath from him.
19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
Fret not thy selfe because of the malicious, neither be enuious at the wicked.
20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
For there shall bee none ende of plagues to the euill man: the light of the wicked shall bee put out.
21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
My sonne feare the Lord, and the King, and meddle not with them that are sedicious.
22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
For their destruction shall rise suddenly, and who knoweth the ruine of them both?
23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
ALSO THESE THINGS PERTEINE TO THE WISE, It is not good to haue respect of any person in iudgement.
24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
He that saith to the wicked, Thou art righteous, him shall the people curse, and the multitude shall abhorre him.
25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
But to them that rebuke him, shall be pleasure, and vpon them shall come the blessing of goodnesse.
26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
They shall kisse the lippes of him that answereth vpright wordes.
27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
Prepare thy worke without, and make readie thy thinges in the fielde, and after, builde thine house.
28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
Be not a witnes against thy neighbour without cause: for wilt thou deceiue with thy lippes?
29 Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
Say not, I wil doe to him, as he hath done to mee, I will recompence euery man according to his worke.
30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
I passed by the fielde of the slouthfull, and by the vineyarde of the man destitute of vnderstanding.
31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
And lo, it was al growen ouer with thornes, and nettles had couered the face thereof, and the stone wall thereof was broken downe.
32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
Then I behelde, and I considered it well: I looked vpon it, and receiued instruction.
33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Yet a litle sleepe, a litle slumber, a litle folding of the handes to sleepe.
34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
So thy pouertie commeth as one that traueileth by the way, and thy necessitie like an armed man.