Sananlaskujen 24
1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
Kik nyiego maki gi joricho bende kik iyie chunyi gomb bedo e chokruok margi;
2 Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
nimar chunjegi chano timo mamono to dhogi wacho mana gik makelo chandruok.
3 Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
Rieko ema igerogo ot, to kuom winjo ogurore mosiko;
4 Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
kuom ngʼeyo, utene maiye ipongʼo gi gik moko ma ok yudo yot kod mwandu mabeyo.
5 Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
Ngʼat mariek nigi teko maduongʼ; to ngʼat man-gi ngʼeyo medo teko;
6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
nimar dhiyo e lweny dwaro ni ongʼadni rieko, to bedo gi loch dwaro jongʼad rieko mangʼeny.
7 Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
Rieko bor moyombo ngʼat mofuwo; e kar bura mar alap oonge gi gima onyalo wacho.
8 Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
Ngʼat machano gima rach biro ngʼere kaka ja-andhoga.
9 Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
Andhoga mar fuwo en richo, to ji mon kod ja-jar ji.
10 Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
Ka tekri orumo mipodho e kinde mar lweny, to mano kaka tekri tin!
11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
Res jogo mitero kar tho; mak jogo mawuotho ka tangni dhiyo kar yengʼo.
12 Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
Ka iwacho niya, “Ne ok wangʼeyo gimoro kuom wachni,” donge ngʼatno mapimo chuny dhano ongʼeyo wachno? Donge ngʼat morito kendo ngʼiyo ngimani ongʼeyogo? To donge obiro chulo ngʼato ka ngʼato mowinjore gi timbene?
13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
Wuoda, cham mor kich, nimar ober; mor kich moa e pedni mar kich nigi ndhandhu mamit.
14 Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Ngʼe bende ne rieko mit ni chunyi; ka iyude, nitie geno mar ndalo mabiro kuomi, to genoni ok nongʼad oko.
15 Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
Kik ibut ka ngʼat marach mondo iketh od ngʼat makare, kik iyak dalane,
16 Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
kata bedni ngʼat makare ogore piny nyadibiriyo, pod obiro chungo kendo; to joricho igoyo piny gi masira.
17 Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
Kik ibed mamor gi masiche mag jasiki, ka ochwanyore, kik iyie chunyi bed mamor;
18 ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
nimar Jehova Nyasaye biro neno kendo golo mirimbe oko kuome.
19 Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
Kik ibed maluor nikech joricho kata kik nyiego maki kod joma timbegi richo,
20 Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
nimar jaricho onge gi geno mar ndalo mabiro, kendo taya mar ngʼat marach ibiro nego.
21 Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
Wuoda, luor Jehova Nyasaye kod ruoth morito piny, kendo kik iriwri gi joma kwede,
22 Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
nimar ji ariyogo biro kelonegi chandruok apoya nono, to en ngʼa ma dingʼe ni en chandruok manade ma ginyalo kelo?
23 Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
Magi bende gin weche mag jomariek: Luoro wangʼ kuom ngʼado bura ok ber:
24 Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
Ngʼatno mowachone jaketho niya, “In kare ionge ketho” ji biro kwongʼe to piny kwede.
25 Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
To nobed maber gi jogo makumo joma oketho, kendo gweth mogundho nobed kodgi.
26 Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
Dwoko maratiro nyiso ni mano osiepni mar adier.
27 Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
Tiek tijeni ma oko kendo ik puothegi; bangʼ mano, eka iger odi.
28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
Kik ibed janeno e wach jabuti kaonge gima omiyo, kata tiyo gi dhogi mondo iriambi.
29 Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
Kik iwach niya, “Abiro timone mana kaka osetimona; abiro chulo ngʼatno mana kaka notimona.”
30 Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
Nakadho but puoth jasamuoyo, kakadho but puoth olemb mzabibu mar ngʼat maonge gi rieko;
31 Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
kudho notwi kuonde duto, puodho duto noim gi buya, to ohinga mar kidi nomukore.
32 Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
Naketo chunya nono gino mane aneno to napuonjora kuom gino mane aneno.
33 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Nindo matin, ayula wangʼ matin, kwakruok matin kiyweyo,
34 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
to dhier biro monji ka janjore kendo chan ka jalweny momanore.
