Sananlaskujen 23
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
Ki te noho tahi korua ko te rangatira ki te kai, ata whakaaroa marietia tera i tou aroaro:
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
Whakapakia he maripi ki tou korokoro, ki te mea he tangata kakai koe.
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
Kaua e hiahia ki ana mea reka: he kai tinihanga hoki era.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Kaua e taruke ki te mea taonga: kati tau mea ki tou matauranga.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
E anga mai ranei ou kanohi ki taua mea korekore nei? He pono hoki ka whai parirau te taonga, koia ano kei te ekara, rere ana whaka te rangi.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Kaua e kainga te kai a te tangata kanohi kino, kei minamina hoki koe ki ana mea reka.
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
Ko tana hoki e mea ai i roto i a ia, pera tonu ia: E kai, e inu; koia tana kupu ki a koe; kahore ia ona ngakau ki a koe.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Ko te kongakonga i kainga e koe, ka ruakina e koe, ka maumauria ano hoki au kupu reka.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
Kaua e korero ki nga taringa o te kuware; ka whakahawea hoki ia ki te whakaaro nui o au kupu.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Kei whakanekehia e koe te rohe tawhito; kei haere koe ki nga mara a te pani:
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
No te mea he kaha to ratou kaiwhakaora; ka tohea e ia ta ratou tohe ki a koe.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Anga atu tou ngakau ki te ako, me ou taringa ki nga kupu o te matauranga.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Kaua e tohungia te whiu ki te tamaiti: ki te patua hoki ia e koe ki te rakau, e kore ia e mate.
Tatatia ia e koe ki te rakau, a ka whakaorangia e koe tona wairua i te reinga. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
E taku tama, ki te whakaaro nui tou ngakau, ka koa hoki toku ngakau, ae ra, toku nei ano:
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
Ae ra, ka hari oku whatumanawa, ina korero ou ngutu i nga mea tika.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Kei hae tou ngakau ki te hunga hara; engari kia wehi koe ki a Ihowa, a pau noa te ra.
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
He pono hoki tera ano he whakautu; e kore ano hoki tau i tumanako ai e hatepea atu.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Whakarongo ra, e taku tama, kia whai whakaaro hoki koe, a whakatikaia tou ngakau i te ara.
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Kei uru ki te hunga kakai waina; ki te hunga pukukai kikokiko:
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
No te mea ka tutuki tahi te tangata inu raua ko te tangata kakai ki te rawakore; he tawhetawhe hoki te kakahu a te momoe mo te tangata.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Whakarongo ki tou papa nana koe; kaua hoki e whakahawea ki tou whaea ina ruruhi ia.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Hokona te pono, kaua hoki e whakawhitiwhitia; ae ra, te whakaaro nui, te ako hoki, me te matauranga.
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
Nui atu hoki te koa o te papa o te tangata tika; a, ko te tangata e whanau he tama whakaaro nui mana, ka hari ia ki a ia.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
Kia hari tou papa raua ko tou whaea, ina, kia koa te wahine i whanau ai koe.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
E taku tama, homai tou ngakau ki ahau, kia manako ano hoki ou kanohi ki aku ara.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
No te mea he rua hohonu te wahine kairau; he poka kuiti te wahine ke.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
Ae ra, ka whanga ia ano he kaipahua, a ka whakatokomahatia e ia nga tangata poka ke.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
Ko wai e aue? Ko wai e tangi? Ko wai e totohe? Ko wai e ngangautia? Ko wai e maru, he mea takekore? Ko wai e whero tonu ona kanohi?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
Ko te hunga e noho roa ana ki te waina; ko te hunga e haere ana ki te rapu i te waina whakaranu.
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Kaua e titiro ki te waina i te mea e whero ana, ina puta tona kara i roto i te kapu, ina mania tona heke.
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
Tona tukunga iho ano he nakahi e ngau ana, koia ano kei te wero a te neke.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
E kite hoki ou kanohi i nga mea rereke, a ka puta he kupu rereke i tou ngakau.
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
Ae ra, ka rite koe ki te tangata e takoto ana i waenga moana, ki te tangata ranei e takoto ana i te tihi o te rewa.
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
A ka mea koe, Patua ana ahau e ratou, a kihai ahau i mamae; tatatia ana ahau e ratou, a kihai ahau i mohio: a hea ahau ara ake ai? Ka rapua ano e ahau.
