< Sananlaskujen 23 >
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
Ie miambesatse hitrao-pikama ami’ty mpifehe, biribirio ty añatrefa’o eo,
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
vaho tohoro meso ty tretra’o naho mpanao avetse irehe.
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
Ko lelalelae’o o raha mafiri’eo, fa mahakama mahatsikapy.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Ko mamokotse vatañe ho mpañaleale, ijihero am-pisafiri’o.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
Ampihelañe’o fihaino hao ty tsy eo? fa toe mitsene elatse manahake ty vantio ty vara mitiliñe mb’an-dindiñe eñe.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Ko kamae’o ty hàne’ o matitio, ko irie’o o aze mafirio;
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
Fa hambañe ami’ty fañereñere’e añ’ova’e ao ty ie: hoe re ama’o; Mikamà naho minoma! fe tsy ama’o ty tro’e.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Hilañe’o i pilipito’e nitsopehe’oy, vaho hianto i fañandriaña’oy.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
Ko misaontsy am-pitsanoña’ ty seretse, fa ho sirikae’e ty hihi’ o enta’oo.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Ko avi’o ty nifaritsohañe haehae, vaho ko miaribañe ty tanem-bode-rae,
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
amy te maozatse ty mpijeba’ iareo; hitohaña’e ty ama’o.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Ampiantofo filie-batañe ty arofo’o, vaho volan-kilàla o ravembia’oo.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Ko ahànkañe ami’ty ana’o ty lilo; fa tsy mahavetrake ty lafan-kobaiñe.
14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol )
Ie pisoe’o an-kobaiñe, ho haha’o an tsikeokeok’ ao ty tro’e. (Sheol )
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
O anako, naho mahihitse ty tro’o, ho ehake ty troko,
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
vaho hirebeke ty añ’ovako ao naho mahafivolañe ty hiti’e o soñi’oo.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Ko apo’o ho tsikirihen-tro’o ty mpandilatse, fe imaneo lomoñandro ty fañeveñañe am’ Iehovà.
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Toe ey ty ho avy, vaho tsy haitoañe ty fisalalà’o.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
O anako, mitsanoña naho mahihira, vaho avantaño mb’amy lalañey ty tro’o.
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Ko mitraok’ amo mpitolom-pitrini-divaio, ndra amo mpamotseke henao;
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
fa songa hivarin-ko rarake ty mahake naho i jike; vaho hisikin-tsirodea ty poie.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Tsendreño ty rae nisamak’ azo, vaho ko injè’o ty rene’o t’ie bey.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Vilio ty hatò le ko aletake; ikalò hihitse naho anatse vaho hilala.
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
Handia taroba ty rae’ i mahitiy; vaho hifalea’e i ana-dahy karafito nampiareñe’ey.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
Ampiehafo ty rae’o naho i rene’o; hampinembanembañ’ i nisamak’ azoy.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
O anake, atoloro ahiko ty tro’o, le ampifaleo amo satakoo o maso’oo.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Kadaha laleke ty tsimirirañe, vaho vovoñe maifitse ty karapilo.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
Mivoñoñe ao re hoe malaso, vaho ampitomboe’e am’ondatio ty hatsivokarañe.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
Ia ty mioremèñe, ia ty mihontoke? Ia ty ampoheke? Ia ty mitoreo? Ia ty vinonotroboke tsy amam-poto’e; Ia ty ama-maso mandofiry?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
O mihenekeneke an-divaio, o mitolom-pitsopeke divay linaroo.
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Ko hentea’o ty hamena’ ty divay, ty fimilomilo’e am-pitovy ao, ty falamam-pioriha’e.
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
Ie am-para’e mitifatse hoe lapetake vaho mihehetse hoe fandrefeala.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
Hahaoniñe sahàtse o maso’oo, vaho hivolan-kamengohañe ty ron-doha’o.
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
Le hanahake ty mitsalalampatse aivo’ i riakey irehe, naho ty mandre ambone’ ty bodan-dain-dakañe eo.
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
Namofok’ ahy iereo, fe tsy manaintaiñe; linafa’e fe tsy nireiko! Ombia te ho tsekake hipaiako indraike?