< Sananlaskujen 23 >
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
Quando sederis ut comedas cum principe, diligenter attende quæ apposita sunt ante faciem tuam:
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
et statue cultrum in gutture tuo, si tamen habes in potestate animam tuam,
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
ne desideres de cibis eius, in quo est panis mendacii.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Noli laborare ut diteris: sed prudentiæ tuæ ponde modum.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
Ne erigas oculos tuos ad opes, quas non potes habere: quia facient sibi pennas quasi aquilæ, et volabunt in cælum.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Ne comedas cum homine invido, et ne desideres cibos eius:
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
quoniam in similitudinem arioli, et coniectoris, æstimat quod ignorat. Comede et bibe, dicet tibi: et mens eius non est tecum.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Cibos, quos comederas, evomes: et perdes pulchros sermones tuos.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
In auribus insipientium ne loquaris: qui despicient doctrinam eloquii tui.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Ne attingas parvulorum terminos: et agrum pupillorum ne introeas:
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
Propinquus enim illorum fortis est: et ipse iudicabit contra te causam illorum.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Ingrediatur ad doctrinam cor tuum: et aures tuæ ad verba scientiæ.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Noli subtrahere a puero disciplinam: si enim percusseris eum virga, non morietur.
14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol )
Tu virga percuties eum: et animam eius de inferno liberabis. (Sheol )
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
Fili mi, si sapiens fuerit animus tuus, gaudebit tecum cor meum:
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
et exultabunt renes mei, cum locuta fuerint rectum labia tua.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Non æmuletur cor tuum peccatores: sed in timore Domini esto tota die:
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
quia habebis spem in novissimo, et præstolatio tua non auferetur.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Audi fili mi, et esto sapiens: et dirige in via animum tuum.
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Noli esse in conviviis potatorum, nec in comessationibus eorum, qui carnes ad vescendum conferunt:
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
quia vacantes potibus, et dantes symbola consumentur, et vestietur pannis dormitatio.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Audi patrem tuum, qui genuit te: et ne contemnas cum senuerit mater tua.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Veritatem eme, et noli vendere sapientiam, et doctrinam, et intelligentiam.
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
Exultat gaudio pater iusti: qui sapientem genuit, lætabitur in eo.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
Gaudeat pater tuus, et mater tua, et exultet quæ genuit te.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
Præbe fili mi cor tuum mihi: et oculi tui vias meas custodiant.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Fovea enim profunda est meretrix: et puteus angustus, aliena.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
Insidiatur in via quasi latro, et quos incautos viderit, interficiet.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
Cui væ? cuius patri væ? cui rixæ? cui foveæ? cui sine causa vulnera? cui suffusio oculorum?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
Nonne his, qui commorantur in vino, et student calicibus epotandis?
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Ne intuearis vinum quando flavescit, cum splenduerit in vitro color eius: ingreditur blande,
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
sed in novissimo mordebit ut coluber, et sicut regulus venena diffundet.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
Oculi tui videbunt extraneas, et cor tuum loquetur perversa.
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
Et eris sicut dormiens in medio mari, et quasi sopitus gubernator, amisso clavo:
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
et dices: Verberaverunt me, sed non dolui: traxerunt me, et ego non sensi: quando evigilabo, et rursus vina reperiam?