< Sananlaskujen 23 >
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
Rankva ne'ene kave negahane hu'za kagima hanagenka umani'nenka ne'zama nekura, antahi so'e hutenka kva hunka ne'zana no.
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
Rama'a ne'zama ne' vahe'moka, kagraka'a knankenofi kazinuti taga hiankna nehane.
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
Rankva ne'mofo ne'zamo'a, kasanea osino. Na'ankure ana kaveteti, regavatga hugahie.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Feno vahe'ma mani'zankura maragu'zatinka kazeri havizana osunka, ama' antahi'za e'nerigeno feno vahe'ma mani antahi'zamo'a kazeri havizana osino.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
Kavuma keramage'ma hanankna huno, feno zankamo'a fanane hugahie. Na'ankure agekona eri atareno tumpa namamo hareno hampompi mareriankna huno, afe hugahie.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Veva osu ne'mo'ma ne'za emeno huno kagi hania nezantera ovuo. Knare ne'za krentesia nezantera, ksanegura osuo.
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
Na'ankure agra e'inahukna ne'kino, nama'a mizana hugahie antahintahi hakare nehuno, ne'zana nenenka tina no hugahianagi, agri agu'amo'a, kagri'enena omane'ne.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Anama ne'nana ne'zana amu'atinetrenka, nanekema hu so'e hunte'nana zamo'a, amanezankna hugahie.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
Neginagi vahe'ma mani'nenafina keaga osuo, na'ankure ama' antahi'zanteti hanana kea, huhaviza hugahaze.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Tamagehe'mo'za koma re'ne'naza kanagi kana akasi kantugma osuge, megusa mofavremofo mopa kavunofi ahenka e'orio.
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
Na'ankure zamahoma ke'nia Nera hankave Ne' mani'neankino, tamagrira keaga Agra'a hurmantegahie.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Kagu'areti kavumro kea nentahinka, antahizama kami kere kagesa antenka antahio.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Mofavrema azeri fatgoma huzankura, korera osuo. Kagrama kanoma amisanana ofrigahie.
14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol )
Azeri fatgo hu kanoma ami'zamo'a, fri vahe kumapima vuzankura agu amena agu'vazigahane. (Sheol )
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
Mofavre'nimoka ama' antahi'zama erisanana, Nagri nagu'amo'a muse nehuno,
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
kagipinti'ma fatgo ke'ma antahi'sugeno'a, mika nagu'amo'a muse hugahie.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Kumi vahe'mokizmi zamavu'zmavakura kegasanea osuo. Hianagi Ra Anumzamofonku kore'ma hunteno agorga'ama manizanku maka kna, kagesa antahio.
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Henkama fore hania zanku'ma tamage hunka kagesa nentahinka, amuha'ma nehana zamo'a amnezanknara osugahie.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Mofavre'nimoka, ke'ni'a antahinka knare antahi'zana erinka, fatgo kante kagu'a antenka vuo.
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Rama'a aka'tima nene'za neginagi nehaza vahe'ene, rama'a zagagafamofo ame'are'ma nehaza vahe'enena, trago oteho.
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
Aka tinte vahe'ene rama'a ne'zama ne' vahe'mo'za zamunte omne vahe manigahaze. Hagi zamavu'ma mase vava vahera, kukena zamimo'a tagato tagatu hugahie.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Kasema kante'nea negafa ke'a nentahinka, negrera'ma tvavamaresigenka kefenkamia otro.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Tamage kema mizase'nenunka zagorera otro, ama' antahizanki, huogu'ma rempima hugamisiazanki, antahi'ama huno refkoma hu'zana erio.
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
Fatgo avu'ava'ma nehia mofavremofo nefa'a, tusi'a muse hugahie. Hagi ama' antahi'za eri'nea mofavre'agura, nefa'a muse huntegahie.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
E'inahu kavukva hunka negrera kfama azeri muse nehunka, ksegante'nea negrerana azeri muse huo.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
Mofavre'nimoke, kagu'tumoka'a Nagri nenaminka, kvuma ke'sanana, Nagri navu'navate kento.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Monko avu'ava'ma huno Savri'ma huno vanoma nehia a'mo'a, murigankna higeno, vema ante'nea a'mo'ma savrima huno vanoma nehia a'mo'a, osi tinkerigna huno urami'neankino, ana tinkerifima uramisaza vahe'mo'za haviza hugahaze.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
Ana a'mo'a kumza vahe'kna huno kazeri savri hunaku kaveganteno mani'neankino, vene'nea azeri savri hanigeno, mani fatgo huno a'are'ma omani'zamo'a ra hugahie.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
Iza hazenkefina mani'vava higeno, iza asu zampina nemanie? Iza ke hakarea nehigeno, iza hara azeri o'netie? Iza avufamo hazenkea erigeno namuna nere? Iza avumo korankera nehie?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
E'i anazama fore'ma nehiana zazate'ma aka tima nenaza vahe'ene, hanave waini tima tagi havia hu'za ne'naza vahe'tmimofonte fore nehie.
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Atregeno wainimo'ma korankrema nehuno, agrema'amo taferopinti krakra huno mrenerino, knankente'ma fruma huno urami'nia zamo'a, kazeri kasanea osino.
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
Hianagi henka'a osifavemo kreankna nehuno, ha' osifavemo kamprino avuatgazama'a regatati huganteankna hugahie.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
Kavumo'a ruzahu ruzahu'za negenkeno, antahintahi kamo'a savri nehina, kema hanana kemo'a savri hugahie.
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
Hagi e'inama nehanana, hageri amu'nompi me'nea ventefi mase'nankeno kranto kranto huno kazeri tore tore hiankna nehuno, ventemofo seli rente zafare mani'nankeno, zahomo kavregantugama hiankna hugahane.
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
Anage hugahane, nahazanagi nata onkrine hunka nehunka, kanona namizanagi antahina kena osu'no'e hugahane. Hanki nagrama ete otisuna, mago'ane ana tina negahue nehane.