Sananlaskujen 23
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
Whanne thou sittist, to ete with the prince, perseyue thou diligentli what thingis ben set bifore thi face,
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
and sette thou a withholding in thi throte. If netheles thou hast power on thi soule,
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
desire thou not of his metis, in whom is the breed of `a leesing.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Nyle thou trauele to be maad riche, but sette thou mesure to thi prudence.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
Reise not thin iyen to richessis, whiche thou maist not haue; for tho schulen make to hem silf pennes, as of an egle, and tho schulen flee in to heuene.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Ete thou not with an enuyouse man, and desire thou not hise metis;
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
for at the licnesse of a fals dyuynour and of a coniectere, he gessith that, that he knowith not. He schal seie to thee, Ete thou and drinke; and his soule is not with thee.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Thou schalt brake out the metis, whiche thou hast ete; and thou schalt leese thi faire wordis.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
Speke thou not in the eeris of vnwise men; for thei schulen dispise the teching of thi speche.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Touche thou not the termes of litle children; and entre thou not in to the feeld of fadirles and modirles children.
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
For the neiybore of hem is strong, and he schal deme her cause ayens thee.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Thin herte entre to techyng, and thin eeris `be redi to the wordis of kunnyng.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Nile thou withdrawe chastisyng fro a child; for thouy thou smyte hym with a yerde, he schal not die.
Thou schalt smyte hym with a yerde, and thou schalt delyuere his soule fro helle. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
Mi sone, if thi soule is wijs, myn herte schal haue ioye with thee;
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
and my reynes schulen make ful out ioye, whanne thi lippis speken riytful thing.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Thin herte sue not synneris; but be thou in the drede of the Lord al dai.
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
For thou schalt haue hope at the laste, and thin abidyng schal not be don awei.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Mi sone, here thou, and be thou wijs, and dresse thi soule in the weie.
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Nyle thou be in the feestis of drinkeris, nether in the ofte etyngis of hem, that bryngen togidere fleischis to ete.
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
For men yyuynge tent to drinkis, and yyuyng mussels togidere, schulen be waastid, and napping schal be clothid with clothis.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Here thi fadir, that gendride thee; and dispise not thi modir, whanne sche is eld.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Bie thou treuthe, and nyle thou sille wisdom, and doctryn, and vndurstonding.
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
The fadir of a iust man ioieth ful out with ioie; he that gendride a wijs man, schal be glad in hym.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
Thi fadir and thi modir haue ioye, and he that gendride thee, make ful out ioye.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
My sone, yyue thin herte to me, and thin iyen kepe my weyes.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
For an hoore is a deep diche, and an alien womman is a streit pit.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
Sche settith aspie in the weie, as a theef; and sche schal sle hem, whiche sche schal se vnwar.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
To whom is wo? to whos fadir is wo? to whom ben chidingis? to whom ben dichis? to whom ben woundis with out cause? to whom is puttyng out of iyen?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
Whether not to hem, that dwellen in wyn, and studien to drynke al of cuppis?
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Biholde thou not wyn, whanne it sparclith, whanne the colour therof schyneth in a ver.
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
It entrith swetli, but at the laste it schal bite as an eddre doith, and as a cocatrice it schal schede abrood venyms.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
Thin iyen schulen se straunge wymmen, and thi herte schal speke weiwerd thingis.
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
And thou schalt be as a man slepinge in the myddis of the see, and as a gouernour aslepid, whanne the steere is lost.
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
And thou schalt seie, Thei beeten me, but Y hadde not sorewe; thei drowen me, and Y feelide not; whanne schal Y wake out, and Y schal fynde wynes eft?
