Sananlaskujen 22
1 Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.
Laba slava der vairāk, nekā liela bagātība; mīlestība pie ļaudīm labāka, nekā sudrabs un zelts.
2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
Bagāts sastopas ar nabagu; Tas Kungs viņus visus radījis.
3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
Gudrais paredz nelaimi un paglābjas; bet neprāta ļaudis skrien vien un dabū ciest.
4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
Pazemības, proti Dieva bijības alga ir bagātība un gods un dzīvība.
5 Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
Ērkšķi un valgi ir netiklam ceļā; kas savu dvēseli sargā, paliks tālu no tiem.
6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
Māci bērnam viņa ceļu, tad viņš, arī vecs palicis, no tā neatkāpsies.
7 Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
Bagātais valda pār nabagiem, un kas aizņēmās, ir aizdevēja kalps.
8 Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
Kas netaisnību sēj, tas bēdas pļaus un ies bojā caur savas blēdības rīksti.
9 Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
Žēlīga acs taps svētīta; jo viņa no savas maizes dod nabagam.
10 Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
Izdzen garzobi, tad aizies ķilda, un riešana mitēsies un kauns.
11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
Kam šķīsta sirds un mute mīlīga, tam ķēniņš ir par draugu.
12 Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
Tā Kunga acis pasargā, kam atzīšana; bet nelieša vārdus viņš izdeldē.
13 Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
Slinkais saka: „Lauva ir ārā; ielas vidū mani saplosīs!“
14 Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
Maukas mute ir dziļa bedre; ko Tas Kungs ienīst, tas krīt tur iekšā.
15 Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
Blēņas līp bērna sirdī; bet pārmācības rīkste tās izdzen tālu.
16 Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
Kas no nabaga plēš, savu mantu vairot, tas to atkal dos bagātam līdz pat trūcībai.
17 Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
Griez savu ausi un klausies gudro vārdu un loki savu sirdi pie manas atzīšanas.
18 Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
Jo tas būs jaukums, ja tu tos sirdī pasargāsi un tos visnotaļ stādīsi uz savām lūpām.
19 Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
Lai tava cerība stāv uz To Kungu. Šodien es tevi mācu, tiešām tevi!
20 Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
Vai tev jau sen to neesmu rakstījis ar padomiem un mācībām,
21 opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
Ka tev rādītu taisnus un patiesīgus vārdus, atbildēt patiesības vārdus tiem, kas tevi sūta.
22 Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
Neaplaupi nabagu, tādēļ ka tas nabags, un nenospaidi sērdieni tiesas priekšā;
23 sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
Jo Tas Kungs iztiesās viņu tiesu un laupīs dvēseli tiem, kas tos laupa.
24 Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
Netinies ar bargu, un nesameties ar to, kam ātras dusmas,
25 että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
Ka tu nemācies viņa tekas un nesavaldzini savu dvēseli.
26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
Neturies pie tiem, kas ar roku apsolās un par parādu galvo;
27 Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
Kad tev nebūs ko maksāt, tad noņems tavu gultu apakš tevis.
28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
Neatcel vecās robežas, ko tavi tēvi likuši.
29 Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.
Ja tu vīru redzi, kas tikuši(prasmīgi) savu darbu dara, tas stāvēs ķēniņu priekšā, un nestāvēs šādu tādu ļaužu priekšā.
