Sananlaskujen 22
1 Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.
Hellere godt Navn end megen Rigdom, Yndest er bedre end Sølv og Guld.
2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
Rig og fattig mødes, HERREN har skabt dem begge.
3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
Den kloge ser Faren og søger i Skjul, tankeløse gaar videre og bøder.
4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
Lønnen for Ydmyghed og HERRENS Frygt er Rigdom, Ære og Liv.
5 Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
Paa den svigefuldes Vej er der Torne og Snarer; vil man vogte sin Sjæl, maa man holde sig fra dem.
6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
Væn Drengen til den Vej, han skal følge, da viger han ikke derfra, selv gammel.
7 Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
Over Fattigfolk raader den rige, Laantager bliver Laangivers Træl.
8 Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
Hvo Uret saar, vil høste Fortræd, hans Vredes Ris skal slaa ham selv.
9 Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
Den vennesæle velsignes, thi han deler sit Brød med den ringe.
10 Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
Driv Spotteren ud, saa gaar Trætten med, og Hiv og Smæden faar Ende.
11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
HERREN elsker den rene af Hjertet; med Ynde paa Læben er man Kongens Ven.
12 Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
HERRENS Øjne agter paa Kundskab, men han kuldkaster troløses Ord.
13 Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
Den lade siger: »En Løve paa Gaden! Jeg kan let blive revet ihjel paa Torvet.«
14 Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
Fremmed Kvindes Mund er en bundløs Grav, den, HERREN er vred paa, falder deri.
15 Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
Daarskab er knyttet til Ynglingens Hjerte, Tugtens Ris skal fjerne den fra ham.
16 Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
Vold mod den ringe øger hans Eje, Gave til Rigmand gør ham kun fattig.
17 Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
Bøj Øret og hør de vises Ord, vend Hjertet til og kend deres Liflighed!
18 Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
Vogter du dem i dit Indre, er de alle rede paa Læben.
19 Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
For at din Lid skal staa til HERREN, lærer jeg dig i Dag.
20 Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
Alt i Gaar optegned jeg til dig, alt i Forgaars Raad og Kundskab
21 opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
for at lære dig rammende Sandhedsord, at du kan svare sandt, naar du spørges.
22 Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
Røv ej fra den ringe, fordi han er ringe, knus ikke den arme i Porten:
23 sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
thi HERREN fører deres Sag og raner deres Ransmænds Liv.
24 Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
Vær ej Ven med den, der let bliver hidsig, omgaas ikke vredladen Mand,
25 että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
at du ikke skal lære hans Stier og hente en Snare for din Sjæl.
26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
Hør ikke til dem, der giver Haandslag, dem, som borger for Gæld!
27 Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
Saafremt du ej kan betale, tager man Sengen, du ligger i.
28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
Flyt ej ældgamle Skel, dem, dine Fædre satte.
29 Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.
Ser du en Mand, som er snar til sin Gerning, da skal han stedes for Konger, ikke for Folk af ringe Stand.
