Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
Como los repartimientos de las aguas, así está el corazón del rey en la mano del SEÑOR; a todo lo que quiere lo inclina.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
Todo camino del hombre es recto en su opinión; mas el SEÑOR pesa los corazones.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
Hacer justicia y juicio es al SEÑOR más agradable que sacrificio.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
Altivez de ojos, y orgullo de corazón, que es la candela de los impíos, es pecado.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
Los pensamientos del solícito ciertamente van a abundancia; mas los de todo presuroso, indefectiblemente a pobreza.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
Allegar tesoros con lengua de mentira, es vanidad desatentada de aquellos que buscan la muerte.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
La rapiña de los impíos los destruirá; por cuanto no quisieron hacer juicio.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
El camino del hombre perverso es torcido y extraño; mas la obra del limpio es recta.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Mejor es vivir en un rincón del terrado que con la mujer rencillosa en espaciosa casa.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
El alma del impío desea mal; su prójimo no le parece bien.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
Cuando el burlador es castigado, el simple se hace sabio; y enseñando al sabio, toma sabiduría.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
Considera el justo la casa del impío; cómo los impíos son trastornados por el mal.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
El que cierra su oído al clamor del pobre, también él clamará, y no será oído.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
El presente en secreto amansa el furor, y el don en el seno, la fuerte ira.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
Alegría es al justo el hacer juicio; mas quebrantamiento a los que hacen iniquidad.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
El hombre que yerra del camino de la sabiduría, vendrá a parar en la compañía de los muertos.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
Hombre necesitado será el que ama el deleite; y el que ama el vino y el ungüento no enriquecerá.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
El rescate del justo será el impío, y por los rectos el prevaricador.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
Mejor es morar en tierra del desierto, que con la mujer rencillosa e iracunda.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
Tesoro codiciable y aceite hay en la casa del sabio; mas el hombre loco lo disipará.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
El que sigue la justicia y la misericordia, hallará la vida, la justicia, y la honra.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
La ciudad de los fuertes tomó el sabio, y derribó la fuerza en que ella confiaba.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
El que guarda su boca y su lengua, su alma guarda de angustias.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
Soberbio, arrogante y burlador es el nombre del que obra con la furia de la soberbia.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
El deseo del perezoso le mata, porque sus manos no quieren trabajar.
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
Hay quien todo el día codicia; mas el justo da, y sigue dando.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
El sacrificio de los impíos es abominación; ¡cuánto más ofreciéndolo con maldad!
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
El testigo mentiroso perecerá; mas el hombre que oye, permanecerá en su dicho.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
El hombre impío endurece su rostro; mas el recto ordena sus caminos.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
No hay sabiduría, ni inteligencia, ni consejo, contra el SEÑOR.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
El caballo se apareja para el día de la batalla; mas del SEÑOR es el salvar.
