< Sananlaskujen 21 >
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
Srce je carevo u ruci Gospodu kao potoci vodeni; kuda god hoæe, savija ga.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
Svaki se put èovjeku èini prav, ali Gospod ispituje srca.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
Da se èini pravda i sud, milije je Gospodu nego žrtva.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
Ponosite oèi i naduto srce i oranje bezbožnièko grijeh je.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
Misli vrijedna èovjeka donose obilje, a svakoga nagla siromaštvo.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
Blago sabrano jezikom lažljivijem taština je koja prolazi meðu one koji traže smrt.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
Grabež bezbožnijeh odnijeæe ih, jer ne htješe èiniti što je pravo.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
Èiji je put kriv, on je tuð; a ko je èist, njegovo je djelo pravo.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Bolje je sjedjeti u uglu od krova nego sa ženom svadljivom u kuæi zajednièkoj.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
Duša bezbožnikova želi zlo, ni prijatelj njegov ne nalazi milosti u njega.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
Kad potsmjevaè biva karan, ludi mudra; i kad se mudri pouèava, prima znanje.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
Uèi se pravednik od kuæe bezbožnikove, kad se bezbožnici obaraju u zlo.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
Ko zatiskuje uho svoje od vike ubogoga, vikaæe i sam, ali neæe biti uslišen.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
Dar u tajnosti utišava gnjev, i poklon u njedrima žestoku srdnju.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
Radost je pravedniku èiniti što je pravo, a strah onima koji èine bezakonje.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
Èovjek koji zaðe s puta mudrosti poèinuæe u zboru mrtvijeh.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
Ko ljubi veselje, biæe siromah; ko ljubi vino i ulje, neæe se obogatiti.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
Otkup za pravednike biæe bezbožnik i za dobre bezakonik.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
Bolje je živjeti u zemlji pustoj nego sa ženom svadljivom i gnjevljivom.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
Dragocjeno je blago i ulje u stanu mudroga, a èovjek bezuman proždire ga.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Ko ide za pravdom i milošæu, naæi æe život, pravdu i slavu.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
U grad jakih ulazi mudri, i obara silu u koju se uzdaju.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
Ko èuva usta svoja i jezik svoj, èuva dušu svoju od nevolja.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
Ponositom i obijesnom ime je potsmjevaè, koji sve radi bijesno i oholo.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
Ljenivca ubija želja, jer ruke njegove neæe da rade;
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
Svaki dan želi; a pravednik daje i ne štedi.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
Žrtva je bezbožnièka gad, akamoli kad je prinose u grijehu?
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
Lažni svjedok poginuæe, a èovjek koji sluša, govoriæe svagda.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
Bezbožnik je bezobrazan, a pravednik udešava svoje pute.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
Nema mudrosti ni razuma ni savjeta nasuprot Bogu.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
Konj se oprema za dan boja, ali je u Gospoda spasenje.