Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
LEUM GOD El leumi nunak lun sie tokosra, oana ke El oakiya fahsr lun soko infacl.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
Sahp kom nunku mu ma nukewa kom oru uh suwohs, tuh esam lah LEUM GOD El tuni nunak lun insiom.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
Oru ma suwohs ac pwaye; ma inge mwe akenganye LEUM GOD yohk liki ma kom ac kisakunang nu sel.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
Mwet koluk uh kolyuk ke nunak filing ac inse fulat. Ma inge koluk.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
Motkwala akwoye orekma lom, na ac fah yolyak ma oan yurum; kom fin orekma sulaklak, ac fah tiana sun enenu lom.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
Mwe kasrup kom eis ke inkanek kutasrik ac sa na in wanginla, tusruktu ac kol kom nu ke misa meet liki ac wanginla.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
Mwet koluk uh ac fah kunausyukla ke sulallal lalos sifacna; elos srunga oru ma suwohs.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
Mwet oru ma koluk elos fahsr ke inkanek kih; a mwet wangin mwata elos oru ma suwohs.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Ac wo in muta fin mangon lohm uh, liki in muta in lohm uh wi sie mutan torkaskas.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
Mwet koluk elos kena oru ma koluk pacl nukewa; wangin pakomuta lalos nu sin mwet.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
Ke pacl se kaiyuk sie mwet inse fulat, na sie mwet sulalkung el ac ku in eis etauk kac. Sie mwet lalmwetmet el eis etauk ke ma lutiyuk el.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
God, su suwoswoslana, El etu ma orek in lohm sin mwet koluk, ac El ac fah eisalosyang nu ke ongoiya.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
Kom fin srangesr lohng pang lun mwet sukasrup ke elos suk kasru, na ke kom ac pang in suk kasru, ac fah tia pac lohngyuk kom.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
Sie mwet fin mulat sum, na sie mwe sang in lukma ac ku in akmisyella.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
Pacl ma orekla sie nununku suwohs, mwet wo uh insewowo, a mwet koluk elos toasrla.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
Misa soano kutena mwet su tafongla liki inkanek lun etauk.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
El su sisla mani yohk nu ke mwe kasrup, wain ac mongo yuyu, ac fah tiana kasrup.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
Mwet koluk sifacna use nu faclos mwe keok ma elos srike in oru nu sin mwet wo.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
Wo in muta yen mwesis liki in muta yurin sie mutan su lungse torkaskas.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
Mwet lalmwetmet uh pus mwe kasrup ac mwe insewowo lalos, a mwet lalfon uh sa na in sisla mani lalos.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Kom in kulang ac suwosna, na ac fah loes moul lom; mwet uh fah akfulatye kom ac oru wo nu sum.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
Sie mwet kol lalmwetmet lun un mwet mweun, ku in sruokya sie siti ma karinginyuk sin mwet na watwen, ac kunausla pot ma elos lulalfongi yohk kac.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
Kom fin tia lungse sun mwe lokoalok, karinganang ma kom fahk an.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
Sie mwet inse fulat el nunku kacl sifacna, ac el filang ac konkin.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
Sie mwet alsrangesr su srunga orekma, el sifacna oru elan misa —
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
pwayena ma el nunku pa el suk in pus ma lal. A sie mwet suwoswos el insewowo in sang ac tia sruok.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
LEUM GOD El srunga mwe kisa lun mwet koluk, yokna elos fin oru ke nunak koluk lalos.
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
Kas lun sie mwet loh kikiap fah tia lulalfongiyuk, a kas lun sie mwet su nunkala mau wo fah lohngyuk.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
Mwet suwoswos elos okak in etu lalos; mwet koluk uh tia sruhk etu a elos kwafelos mwet in liye mu elos etu.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
Wangin sripen lalmwetmet, etauk, ku liyaten lun mwet, fin lain LEUM GOD.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
Kom ku in akoela horse puspis nu ke mweun, tusruktu LEUM GOD pa ac sot kutangla.
