< Sananlaskujen 21 >

1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
Kongens Hjerte i Herrens Haand er Vandbække; til alt det, han vil, bøjer han det.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
Alle en Mands Veje ere rette for hans egne Øjne; men Herren vejer Hjerter.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
At øve Retfærdighed og Ret er Herren kærere end Offer.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
Øjnenes Hovmod og Hjertets Stolthed, de ugudeliges Lampe, er Synd.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
Den flittiges Tanker bringe kun Overflod, men den ilfærdiges bringe det kun til Mangel.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
At arbejde paa at samle Liggendefæ ved en falsk Tunge er Dunst, som bortvejres hos dem, som søge Døden.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
De ugudeliges Ødelæggelse river dem bort; thi de have vægret sig ved at gøre Ret.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
En skyldbetynget Mand gaar Krogveje; men den renes Gerning er ligefrem.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Det er bedre at bo i et Hjørne paa Taget end hos en trættekær Kvinde og i Hus sammen.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
Den ugudeliges Sjæl har Lyst til det onde; hans Ven finder ikke Naade for hans Øjne.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
Naar man lægger Straf paa en Spotter, bliver den uerfarne viis, og naar man belærer den vise, skal han modtage Kundskab.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
Den retfærdige agter paa den ugudeliges Hus, naar det styrter de ugudelige i Ulykke.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
Hvo som stopper sit Øre for den ringes Raab, han, ja, han skal raabe og ikke bønhøres.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
En Gave i Løndom stiller Vrede, og en Skænk i Smug stiller heftig Fortørnelse.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
Det bliver den retfærdige en Glæde at have gjort Ret; men der er Fordærvelse for dem, som gøre Uret.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
Et Menneske, som farer vild fra Klogskabs Vej, skal hvile i Dødningers Forsamling.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
Den, som elsker Glæde, skal have Mangel; den, som elsker Vin og Olie, skal ikke blive rig.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
Den ugudelige bliver Løsepenge for den retfærdige og den troløse for de oprigtige.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
Det er bedre at bo i et øde Land end hos en trættekær og arrig Kvinde.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
I den vises Bolig er der kosteligt Liggendefæ og Olie; men et daarligt Menneske opsluger det.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Hvo der søger efter Retfærdighed og Miskundhed, skal finde Liv, Retfærdighed og Ære.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
Den vise stormede de vældiges Stad og nedstyrtede dens sikre Værn.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
Hvo der bevarer sin Mund og sin Tunge, bevarer sin Sjæl fra Trængsler.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
Den pralende stolte, hans Navn er Spotter; han handler i Stoltheds Overmod.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
Den lades Begæring dræber ham; thi hans Hænder have vægret sig ved at gøre noget.
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
Han begærer og begærer den hele Dag; men den retfærdige giver og holder ikke tilbage.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
De ugudeliges Offer er en Vederstyggelighed, meget mere naar de bringe det med et skændigt Forsæt.
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
Et løgnagtigt Vidne skal omkomme; men en Mand, som hører efter, vil altid kunne tale igen.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
En ugudelig Mand forhærder sit Ansigt; men den oprigtige han befæster sin Vej.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
Der gælder ikke Visdom, ej heller Forstand, ej heller Raad over for Herren.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
Hesten beredes til Krigens Dag, men Frelsen hører Herren til.

< Sananlaskujen 21 >