Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
Manghai kah a lungbuei tah sokca tui bangla BOEIPA kut dongah om tih, a ngaih bangla boeih a hoihaeng.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
Longpuei boeih he hlang loh amah mikhmuh nen tah a thuem sak. Tedae BOEIPA long tah lungbuei ni a. khiing a lang.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
Duengnah neh tiktamnah saii ham te BOEIPA loh hmueih lakah a ngaih.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
Mik dongkah buhuengpomnah neh lungbuei a mungkung he halang rhoek kah tholhnah hmaithoi ni.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
Bi haam kah kopoek tah kumkonah la om yoeyah tih, aka cukhat boeih khaw tloelnah la om yoeyah.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
A hong ol lamkah bisai neh thakvoh tah ahonghi la huu tih, dueknah ni kang a toem coeng.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
Halang loh a tiktam la saii ham a aal dongah, amamih kah a rhoelrhanah loh amamih a hmuh bitni.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
A ko aka boi hlang kah longpuei tah kawn dae, aka cil tah a bisai a thuem pah.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Hohmuhnah la aka om yuu neh hoilh aka khueh kah im lakah tah, imphu bangkil ah khosak te then ngai.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
Halang kah a hinglu long tah boethae a ngaidam tih, a mikhmuh kah a hui te khaw rhen pawh.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
Hmuiyoi loh lai a sah vaengah hlangyoe khaw cueih tih, a cueih hamla a cangbam vaengah mingnah khaw a dang.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
Hlang dueng long tah halang imkhui khaw a cangbam mai dae, halang rhoek long tah a thae la a paimaelh.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
Tattloel kah a doek te a hna aka buem thil tah, amah a pang van vaengah doo uh mahpawh.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
A huephael kah kutdoe loh thintoek, a rhang dongkah kapbaih loh kosi aka tlung te a daeh sak.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
Hlang dueng hamtah tah a tiktamnah a saii te kohoenah la om tih, boethae aka saii rhoek ham tah porhaknah la om.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
Hlang aka cangbam kah longpuei lamloh kho aka hmang hlang tah, sairhai kah hlangping lakli ah duem.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
Kohoenah aka lungnah aih khaw hlang kah a tloelnah la poeh tih, misurtui neh situi aka lungnah khaw boei mahpawh.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
Halang te hlang dueng ham, hnukpoh te aka thuem ham tlansum la om.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
Hohmuhnah, konoinah neh yuu taengah olpungkacan la om lakah tah, khosoek khohmuen ah khosak he then ngai.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
Hlang cueih tolkhoeng kah thakvoh neh situi tah a naikap dae, hlang ang long tah te te a yoop.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Duengnah neh sitlohnah aka hloem long tah, duengnah neh thangpomnah dongkah hingnah te a dang ni.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
Hlangrhalh rhoek kah khopuei te hlang cueih pakhat long ni a paan tih, a sarhi la a pangtungnah uh khaw a phil pah.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
A ol a ka aka tuem long tah, a hinglu te citcai khui lamkah a hoep a tlang.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
Thinlen, moemlal, a ming ah hmuiyoi long tah, thinpom althanah neh a saii.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
A kut loh a saii ham a aal dongah kolhnaw kah hoehhamnah loh amah a duek sak ni.
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
Hnin takuem ah hoehhamnah te a ngaidam dae, aka dueng long tah a paek phoeiah khaw a hnaih moneih.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
Halang kah hmueih he tueilaehkoi ti bal vaengah, khonuen rhamtat la a khuen bal pueng.
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
Laithae kah laipai tah paltham vetih, aka hnatun hlang long ni a thui yoeyah eh.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
Halang loh a mikhmuh dawk neh hlang a tanglue sak. Tedae aka thuem long tah a long, long ah a rhuep tih a yakming.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
BOEIPA aka tlai thil thai cueihnah khaw om pawh, lungcuei khaw om pawh, cilsuep khaw om thai pawh.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
Marhang khaw caemtloek hnin kah ham a tawn coeng dae, BOEIPA daengah ni loeihnah a dang.
