Sananlaskujen 21
1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
Siangpahrang ih palung loe, vapui baktiah Angraeng ban ah oh moe, a koehhaih ahmuen bangah longh.
2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
Kami maeto boih mah a caehhaih loklam to toeng, tiah poek; toe Angraeng loe palungthin ni khingh.
3 Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
Angbawnhaih ah paek ih hmuen pongah loe, katoengah sak ih hmuen, katoengah lokcaekhaih to Angraeng mah koeh kue.
4 Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
Azat panoek ai mik tamdai hoi amoek palungthin, kahoih ai kami ih hmaithaw loe zaehaih hae ni.
5 Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
Poek het pacoengah toksah kami loe angraeng, tawt kaak hoi toksah kami loe amtang.
6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
Lok amlaihaih hoi hak ih hmuen loe kazawk tamai hoi duekhaih thaang ah ni oh.
7 Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
Kahoih ai kaminawk loe kahoih hmuen to sak koeh o ai pongah, a sak o ih sethaih hmuen mah angmacae to amrosak tih.
8 Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
Kami caehhaih loklam loe angkawnh; toe poekciim kami toksakhaih loe toeng.
9 Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
Angzoeh koeh zu hoiah kawk parai im ah oh pongah loe, imphu ranui ih im takii ah oh to hoih kue.
10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
Kahoih ai kami loe uthaih palung to tawnh; a imtaeng kami nuiah doeh tahmenhaih tawn ai.
11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
Kahoih ai kami danpaek naah, poek tawn ai kami to palungha lat; palungha kami thuitaek naah loe anih mah panoekhaih to hak.
12 Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
Katoeng kami loe kahoih ai kami ih im to palunghahaih hoiah khet; toe kahoih ai kami loe a sak ih sethaih pongah amrosak.
13 Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
Amtang kami qah naah naa tamuep kami loe, a qah naah mi mah doeh tahngai pae mak ai.
14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
Tamquta hoi paek ih tangqum mah palungphuihaih dipsak; tamquta hoi paek ih bokhaih tangqum mah kanung parai palungphuihaih to dipsak.
15 Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
Kahoih kami loe katoeng hmuen sakhaih nuiah anghoehaih tawnh; toe sethaih sah kami hanah loe amrohaih ah oh.
16 Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
Palunghahaih loklam hoi amkhraeng kami loe kadueh kaminawk salakah ni anghak tih.
17 Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
Nawmhaih koeh kami loe amtang tih; mu hoi situi koeh kami doeh angraeng mak ai.
18 Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
Kahoih ai kami loe katoeng kami akranghaih ah oh moe, zaehaih sah kami loe katoeng kami hanah oh.
19 Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
Angzoeh koeh moe, poeksae zu hoi nawnto oh pongah loe, praezaek ah oh to hoih kue.
20 Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
Palungha im ah loe buh hoi situi amthlai pok ah oh; toe kamthu loe a tawnh ih hmuennawk to tahmat boih.
21 Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Toenghaih hoi tahmenhaih pakrong kami loe hinghaih, toenghaih hoi ahmin pakoehhaih to hnuk.
22 Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
Palungha kami loe thacak kami ih vangpui to tuk moe, nihcae mah oep o ih sipae to phraek pae thaih.
23 Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
Pahni hoi palai cip kami loe raihaih thung hoi a hinghaih loih thai hanah angvaeng kami ah oh.
24 Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
Amoek moe, palungphui thaih kami loe amoek kami, minawk pahnuithuih kami, tiah kawk o.
25 Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
Thasae kami loe bantha set pongah, vawthaih mah duehsak tih.
26 Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
To baktih kami loe ni thokkruek angaihaih pop aep aep; toe katoeng kami loe paawt ai ah paek.
27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
Kahoih ai kami mah paek ih angbawnhaih hmuen loe panuet thoh; anih mah kasae poekhaih palungthin hoi hmuen to sin nahaeloe kawkruk maw panuet thok aep tih!
28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
Amsoem ai hnukungah kaom kami loe amro tih; toe lok thaih tangtang kami loe katoeng ah lokthuih.
29 Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
Kasae kami loe mikhmai pan thai ai; toe katoeng kami loe a caehhaih loklam to poek.
30 Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
Angraeng ai ah loe palunghahaih, panoekhaih hoi sak atimhaih loe azom pui ni.
31 Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
Misatuk hanah hrang to suek coek boeh; toe misa pazawkhaih loe Angraeng ih ni.
