Sananlaskujen 20
1 Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.
Luxuriosa res, vinum, et tumultuosa ebrietas: quicumque his delectatur, non erit sapiens.
2 Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo.
Sicut rugitus leonis, ita et terror regis: qui provocat eum, peccat in animam suam.
3 On kunniaksi miehelle riitaa karttaa, mutta kaikki hullut riitaa haastavat.
Honor est homini, qui separat se a contentionibus: omnes autem stulti miscentur contumeliis.
4 Syksyllä ei laiska kynnä; elonaikana hän tyhjää tapailee.
Propter frigus piger arare noluit: mendicabit ergo æstate, et non dabitur illi.
5 Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.
Sicut aqua profunda, sic consilium in corde viri: sed homo sapiens exhauriet illud.
6 Monet huutavat hyvyyttänsä kukin, mutta kuka löytää luotettavan miehen?
Multi homines misericordes vocantur: virum autem fidelem quis inveniet?
7 Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnelliset ovat lapset hänen jälkeensä.
Iustus, qui ambulat in simplicitate sua, beatos post se filios derelinquet.
8 Kuningas istuu tuomioistuimella, hän silmillänsä perkaa kaiken pahan pois.
Rex, qui sedet in solio iudicii, dissipat omne malum intuitu suo.
9 Kuka voi sanoa: "Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni"?
Quis potest dicere: Mundum est cor meum, purus sum a peccato?
10 Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta-molemmat ovat Herralle kauhistus.
Pondus et pondus, mensura et mensura: utrumque abominabile est apud Deum.
11 Teoistansa tuntee jo poikasenkin, onko hänen menonsa puhdas ja oikea.
Ex studiis suis intelligitur puer, si munda et recta sint opera eius.
12 Kuulevan korvan ja näkevän silmän-molemmat on Herra luonut.
Aurem audientem, et oculum videntem, Dominus fecit utrumque.
13 Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi; pidä silmäsi auki, niin saat leipää kyllin.
Noli diligere somnum, ne te egestas opprimat: aperi oculos tuos, et saturare panibus.
14 "Huonoa, huonoa", sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kehuskelee.
Malum est, malum est, dicit omnis emptor: et cum recesserit, tunc gloriabitur.
15 Olkoon kultaa, olkoon helmiä paljon, kallein kalu ovat taidolliset huulet.
Est aurum, et multitudo gemmarum: et vas pretiosum labia scientiæ.
16 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.
Tolle vestimentum eius, qui fideiussor extitit alieni, et pro extraneis aufer pignus ab eo.
17 Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.
Suavis est homini panis mendacii: et postea implebitur os eius calculo.
18 Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, ja sotaa on sinun käytävä neuvokkuudella.
Cogitationes consiliis roborantur: et gubernaculis tractanda sunt bella.
19 Salaisuuden ilmaisee, joka panettelijana käy; älä siis antaudu avosuisen pariin.
Ei, qui revelat mysteria, et ambulat fraudulenter, et dilatat labia sua, ne commiscearis.
20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.
Qui maledicit patri suo, et matri, extinguetur lucerna eius in mediis tenebris.
21 Tavara, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.
Hereditas, ad quam festinatur in principio, in novissimo benedictione carebit.
22 Älä sano: "Minä kostan pahan"; odota Herraa, hän auttaa sinua.
Ne dicas: Reddam malum: expecta Dominum, et liberabit te.
23 Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
Abominatio est apud Dominum pondus et pondus: statera dolosa non est bona.
24 Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?
A Domino diriguntur gressus viri: quis autem hominum intelligere potest viam suam?
25 Ihmiselle on ansaksi luvata hätiköiden pyhä lahja ja vasta perästäpäin harkita lupauksiansa.
Ruina est homini devorare sanctos, et post vota retractare.
26 Viisas kuningas perkaa jumalattomat pois viskimellään ja antaa puimajyrän käydä heidän ylitsensä.
Dissipat impios rex sapiens, et incurvat super eos fornicem.
27 Ihmisen henki on Herran lamppu: se tutkistelee sydämen kammiot kaikki.
Lucerna Domini spiraculum hominis, quæ investigat omnia secreta ventris.
28 Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja laupeudella hän valtaistuimensa tukee.
Misericordia, et veritas custodiunt regem, et roboratur clementia thronus eius.
29 Voima on nuorukaisen kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.
Exultatio iuvenum, fortitudo eorum: et dignitas senum canities.
30 Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.
Livor vulneris absterget mala: et plagæ in secretioribus ventris.
