Sananlaskujen 2
1 Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni,
fili mi si susceperis sermones meos et mandata mea absconderis penes te
2 niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon-
ut audiat sapientiam auris tua inclina cor tuum ad noscendam prudentiam
3 niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
si enim sapientiam invocaveris et inclinaveris cor tuum prudentiae
4 jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
si quaesieris eam quasi pecuniam et sicut thesauros effoderis illam
5 silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
tunc intelleges timorem Domini et scientiam Dei invenies
6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
quia Dominus dat sapientiam et ex ore eius scientia et prudentia
7 Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
custodiet rectorum salutem et proteget gradientes simpliciter
8 niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
servans semitas iustitiae et vias sanctorum custodiens
9 Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden-hyvyyden tien kaiken;
tunc intelleges iustitiam et iudicium et aequitatem et omnem semitam bonam
10 sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
si intraverit sapientia cor tuum et scientia animae tuae placuerit
11 taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
consilium custodiet te prudentia servabit te
12 Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
ut eruaris de via mala ab homine qui perversa loquitur
13 niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
qui relinquunt iter rectum et ambulant per vias tenebrosas
14 niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
qui laetantur cum malefecerint et exultant in rebus pessimis
15 joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. -
quorum viae perversae et infames gressus eorum
16 Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
ut eruaris a muliere aliena et ab extranea quae mollit sermones suos
17 joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
et relinquit ducem pubertatis suae
18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
et pacti Dei sui oblita est inclinata est enim ad mortem domus eius et ad impios semitae ipsius
19 Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
omnes qui ingrediuntur ad eam non revertentur nec adprehendent semitas vitae
20 Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
ut ambules in via bona et calles iustorum custodias
21 Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
qui enim recti sunt habitabunt in terra et simplices permanebunt in ea
22 mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.
impii vero de terra perdentur et qui inique agunt auferentur ex ea
