< Sananlaskujen 2 >
1 Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni,
Fili mi, si susceperis sermones meos, et mandata mea absconderis penes te,
2 niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon-
ut audiat sapientiam auris tua: inclina cor tuum ad cognoscendam prudentiam.
3 niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
Si enim sapientiam invocaveris, et inclinaveris cor tuum prudentiae:
4 jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
si quaesieris eam quasi pecuniam, et sicut thesauros effoderis illam:
5 silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
tunc intelliges timorem Domini, et scientiam Dei invenies:
6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
quia Dominus dat sapientiam: et ex ore eius prudentia, et scientia.
7 Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
Custodiet rectorum salutem, et proteget gradientes simpliciter,
8 niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
servans semitas iustitiae, et vias sanctorum custodiens.
9 Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden-hyvyyden tien kaiken;
Tunc intelliges iustitiam, et iudicium, et aequitatem, et omnem semitam bonam.
10 sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
Si intraverit sapientia cor tuum, et scientia animae tuae placuerit:
11 taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
consilium custodiet te, et prudentia servabit te,
12 Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
ut eruaris a via mala, et ab homine, qui perversa loquitur:
13 niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
qui relinquunt iter rectum, et ambulant per vias tenebrosas:
14 niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
qui laetantur cum malefecerint, et exultant in rebus pessimis:
15 joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. -
quorum viae perversae sunt, et infames gressus eorum.
16 Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
Ut eruaris a muliere aliena, et ab extranea, quae mollit sermones suos,
17 joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
et relinquit ducem pubertatis suae,
18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
et pacti Dei sui oblita est. inclinata est enim ad mortem domus eius, et ad inferos semitae ipsius. ()
19 Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
omnes, qui ingrediuntur ad eam, non revertentur, nec apprehendent semitas vitae.
20 Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
Ut ambules in via bona: et calles iustorum custodias.
21 Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
Qui enim recti sunt, habitabunt in terra, et simplices permanebunt in ea.
22 mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.
Impii vero de terra perdentur: et qui inique agunt, auferentur ex ea.