< Sananlaskujen 2 >

1 Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni,
Mein Sohn! Nimmst du jetzt meine Worte an und bewahrst du bei dir, was ich geboten,
2 niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon-
und lauscht dein Ohr auf Weisheit und neigt dein Herz sich zur Vernunft
3 niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
und rufst nach Einsicht du und schreist du nach Verstand
4 jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
und suchst du sie wie Silber und spürst ihr nach gleich wie verborgnen Schätzen,
5 silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
alsdann begreifst auch du die Furcht des Herrn, gewinnst Erkenntnis Gottes,
6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
daß Weisheit nur der Herr verleiht, aus seinem Mund Erkenntnis und Vernunft herrühren,
7 Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
und daß er guten Rat für Rechtliche aufspart, ein Schild ist denen, die unsträflich wandeln,
8 niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
die von des Rechtes Bahnen nicht abweichen, jedoch die Wege seiner Frommen gehen, -
9 Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden-hyvyyden tien kaiken;
alsdann wirst du Gerechtigkeit und Recht verstehen, Geradheit, jede Bahn des Guten,
10 sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
denn Weisheit kommt dir in das Herz und die Erkenntnis weilt in deiner Seele.
11 taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
Dann ist die Umsicht dir ein Schutz; Vernunft ist deine Hüterin.
12 Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
Sie rettet dich vor schlimmen Schurken, vor Lügenrednern,
13 niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
die von des Lichtes Pfaden lassen und auf dem Weg des Finstern wandeln, -
14 niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
die freudig Böses tun und ob dem Untergang des Nächsten jubeln, -
15 joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. -
vor Leuten, deren Pfade krumm und deren Bahnen ganz verkehrt.
16 Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
Sie rettet dich vor andern Weibern, vor einer Fremden voller Schmeichelreden,
17 joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
die den Vertrauten ihrer Jugend läßt und den vor ihrem Gott geschlossenen Bund vergißt.
18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
Dem Tode nahe steht ihr Haus, und zu den Schatten führen ihre Bahnen.
19 Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
Wer zu ihr eingeht, kehrt nicht wieder; betritt niemals des Lebens Pfade.
20 Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
Dann kannst du auf dem Weg der Guten wandeln und an der Frommen Pfad dich halten.
21 Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
Denn nur wer recht tut, darf im Lande wohnen; nur wer untadelig, drin übrigbleiben.
22 mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.
Die Schlechten aber werden aus dem Land vertilgt und die Betrüger aus ihm ausgerissen.

< Sananlaskujen 2 >