Sananlaskujen 19
1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
Nabags savā vientiesībā staigādams ir labāks, nekā ģeķis ar netiklu muti.
2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
Arī pārsteigšanās bez ziņas nav laba, un ātri skrejot klūp.
3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
Ģeķība cilvēkam sajauc ceļus, ka viņa sirds kurn pret To Kungu.
4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
Manta pieved daudz draugu, bet nabagu draugs atstāj.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
Nepatiess liecinieks nesodīts nepaliks, un kas melus runā, neizglābsies.
6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
Augstam kungam daudz pieglaužas, un ikkatrs ir devīgam vīram draugs.
7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
Nabagu ienīst visi viņa brāļi, cik vairāk viņa draugi no viņa atraujas; meklē tos pirmos vārdus, to nav.
8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
Kas gudrību panāk, mīl savu dvēseli; kas ar prātu dzīvo, atrod labumu.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
Nepatiess liecinieks nesodīts nepaliks, un kas droši melus runā, aizies postā.
10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
Ģeķim nepieder kārumā dzīvot, ne vēl kalpam pār kungiem valdīt.
11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
Prātīgs cilvēks ir lēns uz dusmām, un viņa rota ir, kaitināšanu aizmirst.
12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
Ķēniņa dusmība ir kā jauna lauvas rūkšana; bet Viņa žēlastība kā rasa uz zāles.
13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
Ģeķīgs dēls ir tēvam par sirdēstiem, un sievas riešana ir pilēšana bez gala.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
Namu un mantu manto no vecākiem, bet prātīgu sievu no Tā Kunga.
15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
Slinkums iemidzina miegā, un kūtra dvēsele cietīs badu.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
Kas mācību sargā, tas sargā savu dvēseli; kas savu ceļu neņem vērā, tas mirs.
17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
Kas par nabagu apžēlojās, tas aizdod Tam Kungam, un tas tam atmaksās viņa labdarīšanu.
18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
Pārmāci savu dēlu, kamēr vēl cerība, bet nedod savai dvēselei vaļas, viņu nokaut.
19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
Kam liela sirds, tam jācieš sods; jo gribi novērst, jo iet vairumā.
20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
Klausi padomam un pieņem mācību, ka tu pēcgalā palieci gudrs.
21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
Cilvēka sirdī ir daudz nodomu, bet Tā Kunga padoms, tas pastāv.
22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
Cilvēka gods ir labu darīt, un nabags ir labāks, nekā melkulis.
23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
Tā Kunga bijāšana ir uz dzīvību; jo tāds būs paēdis un dzīvos, ļauna neaizskarts.
24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
Sliņķis slēpj roku azotē, pat pie mutes viņš to neliek.
25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
Per garzobi, tad tas nejēga atjēgs, un pamāci prātīgo, tad viņš atzīs, kas der.
26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
Kas tēvu posta un māti izdzen, tas ir bezkaunīgs un negants bērns.
27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
Neklausi, mans bērns, mācībai, kas nomaldina no gudrības vārdiem.
28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
Nelieša liecinieks apsmej tiesu, un bezdievīgo mute ierij netaisnību.
29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
Garzobiem sodība gatava un pēriens ģeķu mugurai.
