Sananlaskujen 19
1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
Better is the poor that walketh in his integrity, than one of perverse lips, who is a fool.
2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
Also in the want of knowledge in the soul there is nothing good; and he that hasteneth with his feet misseth the right path.
3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
The folly of a man perverteth his way, and against the Lord will his heart rage.
4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
Wealth bringeth many friends; but the poor becometh separated from his [only] friend.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
A false witness shall not remain unpunished, and he that uttereth lies shall not escape.
6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
Many will entreat the favor of the liberal man; and every one is the friend to him that bestoweth gifts.
7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
All the brothers of the poor hate him: how much more do his friends go far away from him! he pursueth [their] promises; but these are [all] that he hath.
8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
He that getteth intelligence loveth his own soul: he that guardeth understanding will find happiness.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
A false witness shall not remain unpunished, and he that uttereth lies shall perish.
10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
Delicacy is not seemly for a fool: much less for a servant to have rule over princes.
11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
It is intelligence in man to be slow in his anger, and it is his glory to pass over a transgression.
12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
Like the roaring of a young lion is the wrath of a king: as dew upon the herbs is his favor.
13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
A calamity unto his father is a foolish son; and a continual dropping are the quarrels of a wife.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
House and wealth are an inheritance from fathers; but from the Lord [cometh] an intelligent wife.
15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
Slothfulness casteth [man] into a deep sleep; and an indolent soul will suffer hunger.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
He that observeth the commandment guardeth his own soul: but he that disregardeth [directing] his ways [aright] shall die.
17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
He lendeth unto the Lord that is liberal to the poor, and his good deed will he repay unto him.
18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
Chastise thy son, for there is hope; and let not thy soul spare [him] for his crying.
19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
A man of great fury must suffer punishment; for if thou deliver him, thou must still do it again.
20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
Hear counsel, and accept correction, in order that thou mayest be wise in thy latter end.
21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
There are many thoughts in a man's heart; but the counsel of the Lord alone will stand firm.
22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
The longing of a man is [to exercise] his kindness; and a poor man is better than a liar.
23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
The fear of the Lord leadeth unto life: and he [that hath it] shall abide satisfied; he shall not be visited with evil.
24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
When a slothful man hath hidden his hand in the dish, then will he not even bring it back to his mouth.
25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
Smite a scorner, and the simple will become prudent; and if one that hath understanding be admonished, he will understand knowledge.
26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
He that plundereth his father, and chaseth away his mother, is a son that bringeth shame and dishonor.
27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
Cease, my son, to hear the instruction that causeth [thee] to err from the sayings of knowledge.
28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
An ungodly witness scorneth at justice, and the mouth of the wicked swalloweth mischief.
29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
Punishments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools.
