< Sananlaskujen 19 >
1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
The folly of a man spoils his ways: and he blames God in his heart.
4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
Wealth acquires many friends; but the poor is deserted even of the friend he has.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
A false witness shall not be unpunished, and he that accuses unjustly shall not escape.
6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
Many court the favour of kings; but every bad man becomes a reproach to [another] man.
7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
Every one who hates [his] poor brother shall also be far from friendship. Good understanding will draw near to them that know it, and a sensible man will find it. He that does much harm perfects mischief; and he that used provoking words shall not escape.
8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
He that procures wisdom loves himself; and he that keeps wisdom shall find good.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
A false witness shall not be unpunished; and whoever shall kindle mischief shall perish by it.
10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
Delight does not suit a fool, nor [is it seemly] if a servant should begin to rule with haughtiness.
11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
A merciful man is longsuffering; and his triumph overtakes transgressors.
12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
The threatening of a king is like the roaring of a lion; but as dew on the grass, so is his favour.
13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
A foolish son is a disgrace to his father: vows [paid out] of the hire of a harlot are not pure.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
Fathers divide house and substance to [their] children: but a wife is suited to a man by the Lord.
15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
Cowardice possesses the effeminate [man]; and the soul of the sluggard shall hunger.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
He that keeps the commandment keeps his own soul; but he that despises his ways shall perish.
17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
He that has pity on the poor lends to the Lord; and he will recompense to him according to his gift.
18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
Chasten your son, for so he shall be hopeful; and be not exalted in your soul to haughtiness.
19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
A malicious man shall be severely punished, and if he commit injury, he shall also lose his life.
20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
Hear, son, the instruction of your father, that you may be wise at your latter end.
21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
[There are] many thoughts in a man's heart; but the counsel of the Lord abides for ever.
22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
Mercy is a fruit to a man: and a poor man is better than a rich liar.
23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
The fear of the Lord is life to a man: and he shall lodge without fear in places where knowledge is not seen.
24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
He that unjustly hides his hands in his bosom, will not even [bring] them up to his mouth.
25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
When a pestilent character is scourged, a simple man is made wiser: and if you reprove a wise man, he will understand discretion.
26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
He that dishonours his father, and drives away his mother, shall be disgraced and shall be exposed to reproach.
27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
A son who ceases to attend to the instruction of a father will cherish evil designs.
28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
He that becomes surety for a foolish child will despise the ordinance: and the mouth of ungodly men shall drink down judgement.
29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
Scourges are preparing for the intemperate, and punishments likewise for fools.