Sananlaskujen 19
1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
Bedre Fattigmand med lydefri Færd end en, som gaar Krogveje, er han end rig.
2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
At mangle Kundskab er ikke godt, men den træder fejl, som har Hastværk.
3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
Et Menneskes Daarskab øder hans Vej, men paa HERREN vredes hans Hjerte.
4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
Gods skaffer mange Venner, den ringe skiller hans Ven sig fra.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
Det falske Vidne undgaar ej Straf; den slipper ikke, som farer med Løgn.
6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
Mange bejler til Stormands Yndest, og alle er Venner med gavmild Mand.
7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
Fattigmands Frænder hader ham alle, end mere skyr hans Venner ham da. Ej frelses den, som jager efter Ord.
8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
Den, der vinder Vid, han elsker sin Sjæl, og den, der vogter paa Indsigt, faar Lykke.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
Det falske Vidne undgaar ej Straf, og den, der farer med Løgn, gaar under.
10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
Vellevned sømmer sig ikke for Taabe, end mindre for Træl at herske over Fyrster.
11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
Klogskab gør Mennesket sindigt, hans Ære er at overse Brøde.
12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
Som Brøl af en Løve er Kongens Vrede, som Dug paa Græs er hans Gunst.
13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
Taabelig Søn er sin Faders Ulykke, Kvindekiv er som ustandseligt Tagdryp.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
Hus og Gods er Arv efter Fædre, en forstandig Hustru er fra HERREN.
15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
Dovenskab sænker i Dvale, den lade Sjæl maa sulte.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
Den vogter sin Sjæl, som vogter paa Budet, men skødesløs Vandel fører til Død.
17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
Er man god mod den ringe, laaner man HERREN, han gengælder en, hvad godt man har gjort.
18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
Tugt din Søn, imens der er Haab, ellers stiler du efter at slaa ham ihjel.
19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
Den, som er hidsig, maa bøde, ved Skaansel gør man det værre.
20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
Hør paa Raad og tag ved Lære, saa du til sidst bliver viis.
21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
I Mands Hjerte er mange Tanker, men HERRENS Raad er det, der staar fast.
22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
Vinding har man af Godhed, hellere fattig end Løgner.
23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
HERRENS Frygt er Vej til Liv, man hviler mæt og frygter ej ondt.
24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
Den lade rækker til Fadet, men fører ej Haanden til Munden.
25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
Faar Spottere Hug, bliver tankeløs klog, ved Revselse faar den forstandige Kundskab.
26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
Mishandle Fader og bortjage Moder gør kun en daarlig, vanartet Søn.
27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
Hør op, min Søn, med at høre paa Tugt og saa fare vild fra Kundskabsord.
28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
Niddingevidne spotter Retten, gudløses Mund er glubsk efter Uret.
29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
Slag er rede til Spottere, Hug til Taabers Ryg.
