Sananlaskujen 18
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Den som lust hafver till att komma tvedrägt åstad, han söker efter träto, ehvar han kan.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
En dåre hafver icke lust till förstånd, utan till hvad han hafver i hjertat.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Der den ogudaktige råder, der kommer föraktelse och försmädelse med hån.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Orden uti ens mun äro såsom djup vatten, och vishetenes källa är en full ström.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Det är icke godt att se till dens ogudaktigas person, till att nedertrycka den rättfärdiga i domen.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Ens dåras läppar komma med kif, och hans mun far efter hugg.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
Ens dåras mun skämmer sig sjelf, och hans läppar fånga hans egen själ.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Ens lackares ord äro hugg, och de gå en genom hjertat.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Den som lat är i sitt arbete, han är hans broder som skada gör.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Herrans Namn är ett fast slott; den rättfärdige löper dit, och varder beskärmad.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
Dens rikas gods är honom en fast stad, och såsom en hög mur allt omkring.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Då en skall ett nederfall få, så varder hans hjerta tillförene stolt; och förr än man till äro kommer, måste man lida.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Den som svarar förr än han hörer, honom är det en galenskap och skam.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
Den som ett gladt hjerta hafver, han vet hålla sig uti sitt lidande; men när anden är bedröfvad, hvad kan en lida?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
Ett förståndigt hjerta vet hålla sig förnufteliga; och de vise höra gerna, att man förnufteliga handlar.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Menniskones skänker göra honom rum, och hafva honom fram för de stora herrar.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Hvar och en är i förstone i sine sak rätt; men kommer hans nästa dertill, så finner det sig.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
Lotten stillar träto, och skiljer emellan de mägtiga.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
En broder, som fast står, han är såsom en fast stad; och de, som för hvarann strida, såsom en bom för ett slott.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
Enom man varder lönt efter som hans mun talat hafver, och han varder mättad af sina läppars frukt.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
Döden och lifvet står i tunganes våld; den henne älskar, han får äta af hennes frukt.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Den som ena ägta hustru finner, han finner godt, och får välsignelse af Herranom.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
En fattig man talar med ödmjukhet; en rik man svarar stolteliga.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
En trofast vän älskar mer, och står fastare, än en broder.
