< Sananlaskujen 18 >

1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Den egensindige følger bare sin egen lyst; mot alle kloke råd viser han tenner.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
Dåren bryr sig ikke om å være forstandig, men vil bare vise hvad han tenker i sitt hjerte.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Når den ugudelige kommer, kommer også forakt, og med skammen følger spott.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Ordene i en manns munn er dype vann, visdoms kilde er en fremvellende bekk.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Det er ille å gi den skyldige medhold, å bøie retten for den rettferdige.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Dårens leber volder trette, og hans munn roper efter pryl.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
Dårens munn er til ulykke for ham selv, og hans leber er en snare for hans liv.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
En øretuters ord er som velsmakende retter, og de trenger ned i hjertets indre.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Den som er lat i sin gjerning, er også en bror til ødeleggeren.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Herrens navn er et fast tårn; til det løper den rettferdige og blir berget.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
Den rikes gods er hans festning og som en høi mur i hans egen tanke.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Forut for fall ophøier en manns hjerte sig, men ydmykhet går forut for ære.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Når en svarer før han hører, da blir det til dårskap og skam for ham.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
En manns mot kan holde ham oppe i hans sykdom; men et nedslått mot - hvem kan bære det?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
Den forstandiges hjerte kjøper kunnskap, og de vises øre søker kunnskap.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Et menneskes gave gir ham rum og fører ham frem for store herrer.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Den som taler først i en rettsstrid, synes å ha rett; men så kommer motparten og gransker hans ord.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
Loddet gjør ende på tretter og skiller mellem de mektige.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
En bror som en har gjort urett mot, er vanskeligere å vinne enn en festning, og trette med ham er som en bom for en borg.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
Ved frukten av en manns munn mettes hans buk; med sine lebers grøde blir han mettet.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
Død og liv er i tungens vold, og hver den som gjerne bruker den, skal ete dens frukt.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Den som har funnet en hustru, har funnet lykke og fått en nådegave av Herren.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
I ydmyke bønner taler den fattige, men den rike svarer med hårde ord.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
En mann med mange venner går det ille; men der er venner som henger fastere ved en enn en bror.

< Sananlaskujen 18 >