Sananlaskujen 18
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Occasiones quærit qui vult recedere ab amico: omni tempore erit exprobrabilis.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
Non recipit stultus verba prudentiæ: nisi ea dixeris quæ versantur in corde eius.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Impius, cum in profundum venerit peccatorum, contemnit: sed sequitur eum ignominia et opprobrium.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Aqua profunda verba ex ore viri: et torrens redundans fons sapientiæ.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Accipere personam impii non est bonum, ut declines a veritate iudicii.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Labia stulti miscent se rixis: et os eius iurgia provocat.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
Os stulti contritio eius: et labia ipsius, ruina animæ eius.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Verba bilinguis, quasi simplicia: et ipsa perveniunt usque ad interiora ventris. Pigrum deiicit timor: animæ autem effeminatorum esurient.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Qui mollis et dissolutus est in opere suo, frater est sua opera dissipantis.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Turris fortissima, nomen Domini: ad ipsum currit iustus, et exaltabitur.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
Substantia divitis urbs roboris eius, et quasi murus validus circumdans eum.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Antequam conteratur, exaltatur cor hominis: et antequam glorificetur, humiliatur.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Qui prius respondet quam audiat, stultum se esse demonstrat, et confusione dignum.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
Spiritus viri sustentat imbecillitatem suam: spiritum vero ad irascendum facilem quis poterit sustinere?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
Cor prudens possidebit scientiam: et auris sapientium quærit doctrinam.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Donum hominis dilatat viam eius, et ante principes spatium ei facit.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Iustus, prior est accusator sui: venit amicus eius, et investigabit eum.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
Contradictiones comprimit sors, et inter potentes quoque diiudicat.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
Frater, qui adiuvatur a fratre, quasi civitas firma: et iudicia quasi vectes urbium.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
De fructu oris viri replebitur venter eius: et genimina labiorum ipsius saturabunt eum.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
Mors, et vita in manu linguæ: qui diligunt eam, comedent fructus eius.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Qui invenit mulierem bonam, invenit bonum: et hauriet iucunditatem a Domino. Qui expellit mulierem bonam, expellit bonum: qui autem tenet adulteram, stultus est et impius.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
Cum obsecrationibus loquetur pauper: et dives effabitur rigide.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
Vir amabilis ad societatem, magis amicus erit, quam frater.
