Sananlaskujen 18
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Chi si tiene appartato cerca pretesti e con ogni mezzo attacca brighe.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
Lo stolto non ama la prudenza, ma vuol solo far mostra dei suoi sentimenti.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Con l'empietà viene il disprezzo, con il disonore anche l'ignominia.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Le parole della bocca dell'uomo sono acqua profonda, la fonte della sapienza è un torrente che straripa.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Non è bene usar riguardi all'empio per far torto al giusto in un giudizio.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Le labbra dello stolto provocano liti e la sua bocca gli provoca percosse.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
La bocca dello stolto è la sua rovina e le sue labbra sono un laccio per la sua vita.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Le parole del calunniatore sono come ghiotti bocconi che scendono in fondo alle viscere.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Chi è indolente nel lavoro è fratello del dissipatore.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Torre fortissima è il nome del Signore: il giusto vi si rifugia ed è al sicuro.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
I beni del ricco sono la sua roccaforte, come un'alta muraglia, a suo parere.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Prima della caduta il cuore dell'uomo si esalta, ma l'umiltà viene prima della gloria.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Chi risponde prima di avere ascoltato mostra stoltezza a propria confusione.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
Lo spirito dell'uomo lo sostiene nella malattia, ma uno spirito afflitto chi lo solleverà?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
La mente intelligente acquista la scienza, l'orecchio dei saggi ricerca il sapere.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Il dono fa largo all'uomo e lo introduce alla presenza dei grandi.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Il primo a parlare in una lite sembra aver ragione, ma viene il suo avversario e lo confuta.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
La sorte fa cessar le discussioni e decide fra i potenti.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
Un fratello offeso è più irriducibile d'una roccaforte, le liti sono come le sbarre di un castello.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
Con la bocca l'uomo sazia il suo stomaco, egli si sazia con il prodotto delle labbra.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
Morte e vita sono in potere della lingua e chi l'accarezza ne mangerà i frutti.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Chi ha trovato una moglie ha trovato una fortuna, ha ottenuto il favore del Signore.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
Il povero parla con suppliche, il ricco risponde con durezza.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
Ci sono compagni che conducono alla rovina, ma anche amici più affezionati di un fratello.
