< Sananlaskujen 18 >
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Celui qui se tient à l’écart cherche ce qui lui plaît, Il s’irrite contre tout ce qui est sage.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
Ce n’est pas à l’intelligence que l’insensé prend plaisir, C’est à la manifestation de ses pensées.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Quand vient le méchant, vient aussi le mépris; Et avec la honte, vient l’opprobre.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Les paroles de la bouche d’un homme sont des eaux profondes; La source de la sagesse est un torrent qui jaillit.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Il n’est pas bon d’avoir égard à la personne du méchant, Pour faire tort au juste dans le jugement.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Les lèvres de l’insensé se mêlent aux querelles, Et sa bouche provoque les coups.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
La bouche de l’insensé cause sa ruine, Et ses lèvres sont un piège pour son âme.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Les paroles du rapporteur sont comme des friandises, Elles descendent jusqu’au fond des entrailles.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Celui qui se relâche dans son travail Est frère de celui qui détruit.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Le nom de l’Éternel est une tour forte; Le juste s’y réfugie, et se trouve en sûreté.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
La fortune est pour le riche une ville forte; Dans son imagination, c’est une haute muraille.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Avant la ruine, le cœur de l’homme s’élève; Mais l’humilité précède la gloire.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Celui qui répond avant d’avoir écouté Fait un acte de folie et s’attire la confusion.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
L’esprit de l’homme le soutient dans la maladie; Mais l’esprit abattu, qui le relèvera?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
Un cœur intelligent acquiert la science, Et l’oreille des sages cherche la science.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Les présents d’un homme lui élargissent la voie, Et lui donnent accès auprès des grands.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Le premier qui parle dans sa cause paraît juste; Vient sa partie adverse, et on l’examine.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
Le sort fait cesser les contestations, Et décide entre les puissants.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
Des frères sont plus intraitables qu’une ville forte, Et leurs querelles sont comme les verrous d’un palais.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
C’est du fruit de sa bouche que l’homme rassasie son corps, C’est du produit de ses lèvres qu’il se rassasie.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
La mort et la vie sont au pouvoir de la langue; Quiconque l’aime en mangera les fruits.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Celui qui trouve une femme trouve le bonheur; C’est une grâce qu’il obtient de l’Éternel.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
Le pauvre parle en suppliant, Et le riche répond avec dureté.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
Celui qui a beaucoup d’amis les a pour son malheur, Mais il est tel ami plus attaché qu’un frère.