< Sananlaskujen 18 >
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Celui qui se tient à l’écart recherche ce qui lui plaît; il conteste contre toute sagesse.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
Le sot ne prend pas plaisir à l’intelligence, mais à ce que son cœur soit manifesté.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Quand vient le méchant, le mépris vient aussi, et avec l’ignominie, l’opprobre.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Les paroles de la bouche d’un homme sont des eaux profondes, et la fontaine de la sagesse est un torrent qui coule.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Ce n’est pas bien d’avoir acception de la personne du méchant pour faire frustrer le juste dans le jugement.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Les lèvres du sot entrent en dispute, et sa bouche appelle les coups.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
La bouche du sot est sa ruine, et ses lèvres sont un piège pour son âme.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Les paroles du rapporteur sont comme des friandises, et elles descendent jusqu’au-dedans des entrailles.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Celui-là aussi qui est lâche dans son ouvrage est frère du destructeur.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Le nom de l’Éternel est une forte tour; le juste y court et s’y trouve en une haute retraite.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
Les biens du riche sont sa ville forte, et comme une haute muraille, dans son imagination.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Avant la ruine le cœur de l’homme s’élève, et la débonnaireté va devant la gloire.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Répondre avant d’avoir entendu, c’est une folie et une confusion pour qui le fait.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
L’esprit d’un homme soutient son infirmité; mais l’esprit abattu, qui le supportera?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
Le cœur de l’homme intelligent acquiert la connaissance, et l’oreille des sages cherche la connaissance.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Le don d’un homme lui fait faire place et l’introduit devant les grands.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Celui qui est le premier dans son procès est juste; son prochain vient, et l’examine.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
Le sort fait cesser les querelles et sépare les puissants.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
Un frère offensé est plus [difficile] à gagner qu’une ville forte, et les querelles sont comme les verrous d’un palais.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
Le ventre d’un homme est rassasié du fruit de sa bouche; du revenu de ses lèvres il est rassasié.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
La mort et la vie sont au pouvoir de la langue, et celui qui l’aime mangera de son fruit.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Celui qui a trouvé une femme a trouvé une bonne chose, et il a obtenu faveur de la part de l’Éternel.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
Le pauvre parle en supplications, mais le riche répond des choses dures.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
L’homme qui a [beaucoup] de compagnons va se ruinant; mais il est tel ami plus attaché qu’un frère.