< Sananlaskujen 18 >

1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
For [an object of] desire he who is separated doth seek, With all wisdom he intermeddleth.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
A fool delighteth not in understanding, But — in uncovering his heart.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
With the coming of the wicked come also hath contempt, And with shame — reproach.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Deep waters [are] the words of a man's mouth, The fountain of wisdom [is] a flowing brook.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Acceptance of the face of the wicked [is] not good, To turn aside the righteous in judgment.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
The lips of a fool enter into strife, And his mouth for stripes calleth.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
The mouth of a fool [is] ruin to him, And his lips [are] the snare of his soul.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
The words of a tale-bearer [are] as self-inflicted wounds, And they have gone down [to] the inner parts of the heart.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
He also that is remiss in his work, A brother he [is] to a destroyer.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
A tower of strength [is] the name of Jehovah, Into it the righteous runneth, and is set on high.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
The wealth of the rich [is] the city of his strength, And as a wall set on high in his own imagination.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Before destruction the heart of man is high, And before honour [is] humility.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Whoso is answering a matter before he heareth, Folly it is to him and shame.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
The spirit of a man sustaineth his sickness, And a smitten spirit who doth bear?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
The heart of the intelligent getteth knowledge, And the ear of the wise seeketh knowledge.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
The gift of a man maketh room for him, And before the great it leadeth him.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Righteous [is] the first in his own cause, His neighbour cometh and hath searched him.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
The lot causeth contentions to cease, And between the mighty it separateth.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
A brother transgressed against is as a strong city, And contentions as the bar of a palace.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
From the fruit of a man's mouth is his belly satisfied, [From the] increase of his lips he is satisfied.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
Death and life [are] in the power of the tongue, And those loving it eat its fruit.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
[Whoso] hath found a wife hath found good, And bringeth out good-will from Jehovah.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
[With] supplications doth the poor speak, And the rich answereth fierce things.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
A man with friends [is] to show himself friendly, And there is a lover adhering more than a brother!

< Sananlaskujen 18 >