< Sananlaskujen 17 >

1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
Pi bon se yon mòso pen sèch ak lapè pase yon kay ak gwo manje nan konfli.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
Yon sèvitè ki aji avèk sajès va renye sou yon fis ki aji ak wont; li va pataje eritaj la pami frè yo.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
Po rafine se pou ajan, e founo se pou lò; men SENYÈ a ap sonde tout kè.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
Yon malfektè koute lèv mechan yo; yon mantè prete atansyon a yon lang kap detwi.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
Sila ki moke malere a moke Kreyatè li; sila ki rejwi nan malè a, p ap soti san pinisyon.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
Pitit a pitit se kouwòn a granmoun, e glwa a fis yo se papa yo.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
Bèl diskou pa byen koresponn ak yon moun ki ensanse, bokou mwens lèv kap manti sou yon prens.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
Vèse kòb anba tab se tankou wanga pou mèt li; nenpòt kote li vire, li byen reyisi.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
Sila ki kouvri yon transgresyon, chache lanmou; men sila ki repete yon koze, separe bon zanmi yo.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
Yon repwòch antre pi fon nan moun bon konprann nan pase anpil kou sou yon moun ensanse.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
Yon nonm rebèl se mal l ap chache; konsa, yon mesaje byen sovaj va voye kont li.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
Pito yon nonm rankontre yon lous fewòs ki separe de pitit li, pase yon moun ensanse nan mitan foli li.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
Pou sila ki remèt mal pou byen an, mal la p ap janm kite lakay li.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
Kòmansman a konfli se tankou pete gwo baryè dlo; konsa, kite kont la avan l kòmanse.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
Sila ki bay rezon a mechan an, ni sila ki kondane moun dwat la; tou de abominab a SENYÈ a.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
Poukisa gen kòb nan men moun ensanse a pou l achte sajès, konsi, li pa konprann anyen?
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
Yon zanmi renmen tout tan; yon frè fèt pou move tan.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
Yon nonm ki manke konprann sèvi garanti, e devni responsab nan prezans a vwazen li.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
Sila ki renmen vyole lalwa a renmen konfli; sila ki awogan an, chache gwo dega.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
Sila ki gen panse kwochi a, pa jwenn anyen ki bon, e sila ki pèvès nan pawòl li yo tonbe nan mal.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
Sila ki fè pitit ki san konprann nan, fè l nan tristès; e papa a yon moun ensanse pa gen kè kontan.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
Yon kè kontan se bon remèd; men yon lespri brize seche tout zo.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
Yon nonm mechan an resevwa kòb anba tab an sekrè; pou l tòde chemen lajistis.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
Sajès se devan fas a sila ki gen bon konprann nan; men zye a moun ensanse yo chache jis rive nan tout pwent latè.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
Yon fis ki san konprann se yon tèt chaje a papa l, ak gwo chagren a sila ki te pòte li a.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
Anplis, li pa bon pou pini moun dwat la, ni pou frape prens yo akoz entegrite yo.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
Sila ki kenbe pawòl li, gen konesans; e sila ki gen lespri kalm nan se yon nonm ak bon konprann.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
Menm yon moun ensanse, lè l rete an silans, konsidere kon saj; lè l fèmen lèv li, li parèt rezonab.

< Sananlaskujen 17 >